Porin Ravinnepankista keinoja ruokahävikin hyödyntämiseen

Porin Kompostointipuisto

Kuvaaja: Merika Lanne

 

Useat Porin kaupungin yksiköt, yhdistykset ja yritykset olivat mukana toteuttamassa Ravinnepankki-ruokahävikin ravinteet hyötykäyttöön -hanketta vuosina 2015–2016. Hankkeen päälinjat olivat ruokahävikin hyödyntäminen ruoka-avun menetelmiä kehittämällä, ravinteiden kierrätyksen edistäminen kompostoimalla ja asukkaiden ympäristötietoisuuden parantaminen ekologisilla kotikutsuilla. Hanketta hallinnoi ympäristövirasto ja rahoittajina olivat Porin kaupunki sekä ympäristöministeriö RAKI -ohjelmasta.

Hankkeessa kaupunki toimi koordinaattorina ylijäämäruokaa luovuttavien ruokapalveluiden ja ruoka-apua jakavien omien (muun muassa asukastupien) sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Kaupunki tarjosi ylijäämäruoan kuljetukseen tarvittavat välineet sekä auttoi sopimusten laadinnassa. Ekologisilla kotikutsuilla kuntalaiset paneutuivat jäteneuvojan opastuksella ruokahävikin pienentämisen keinoihin, biojätteiden lajitteluun sekä kompostointiin. Kompostoinnin edistämistä varten perustetussa kompostoinnin opastuskeskuksessa taas järjestettiin kurssitoimintaa.

Hankkeen aikana 12 000 kilogrammaa ruokaa päätyi lautaselle jäteastian sijaan ja siten ruoka-avun tarpeessa olevat kuntalaiset söivät 24 000 ilmaista ateriaa. Hiilidioksidipäästöjä säästettiin jokaista ateriaa kohden 2,15kgCO2 –ekv.

Monet hankkeen toimista ovat jääneet osaksi Porin kaupungin käytäntöjä. Kaupunki jatkaa ylijäämäruoan koordinointia ruoka-avuksi ja kompostoinnin opastus sekä ekologiset kotikutsut on otettu osaksi jäteneuvontaa.

Mistä idea lähti?

Idea lähti viraston yksittäisen työntekijän kiinnostuksesta aiheeseen sekä havainnosta, että ylijäämäruokaa syntyy ja sitä voisi ehkä hyödyntää. Lisäksi ilmastohankkeita on ollut Porissa jo useiden vuosien ajan, joten asiat kytkeytyivät luontevasti toisiinsa.

Mikä oli keskeisintä onnistumisen kannalta, jotta prosessi saatiin käyntiin tai sen aikana?

Rahoitus oli tietenkin ensiarvoisen tärkeää aloitukselle. Eri hallintokuntien (työllisyysyksikkö/nuorten työpaja, ympäristövirasto, puistotoimi) yhteistyö oli alusta asti hyvää hankkeessa. Lisäksi prosessin aikana paikallinen palveluliikelaitos, joka vastaa kouluruokailuista, otti positiivisen roolin hankkeessa, mikä oli ensiarvoisen tärkeää.

Mitä opittiin tulevaisuutta varten?

Ainakin se, että ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus kestävässä kehityksessä on mahdollista mahduttaa yhteen hankkeessa. Toimivien ratkaisujen aikaansaaminen on monesti kiinni asenneilmastosta sekä siitä, että joku ihminen osaa toimia sitkeästi ja asiat hyvin perustellen.