Rajat ylittävä terveydenhuolto

Ulkomainen hoitaja

Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013) tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Laki vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa jäsenvaltiossa.

EU:n direktiivi potilaan oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa (ns. potilasdirektiivi 2011/24/EU) tuli voimaan 24.4.2011. Jäsenmailla oli 30 kuukautta aikaa siirtää direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Direktiivin lähtökohtana on, että potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-/ETA-valtiosta ja Sveitsistä. Potilaalla on oikeus korvaukseen toisessa valtiossa saamastaan hoidosta samojen perusteiden mukaisesti kuin jos hoito olisi annettu potilaan kotimaassa.

Päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä säilyy edelleen potilaan kotimaalla. Kun henkilö hakeutuu toiseen jäsenvaltioon hoitoon, hänen sairaanhoitokustannuksistaan vastuussa olevan valtion tulee korvata hoitokustannukset potilaalle vähintään sen suuruisina kuin ne olisivat olleet kyseisessä valtiossa. Korvauksen saanti edellyttää, että hoito ylipäätään kuuluu kustannuksista vastuussa olevan valtion lakisääteisen terveydenhuollon piiriin.

Suomessa potilasdirektiivi on pantu toimeen uudella lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Laki koskee toistaiseksi EU-maissa vakuutettuja henkilöitä.

Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta

Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013) tuli voimaan 1.1.2014. Laki vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa ulkomailla. Sääntelyn keskeisenä lähtökohtana on periaate, jonka mukaan EU-maassa vakuutetulla henkilöllä on oikeus saada hoitoa toisessa EU-maassa samoin perustein kuin hän saisi vastaavaa hoitoa kotimaassaan.

Lakia ei sovelleta:

  1. pitkäaikaishoitoon, jonka tarkoituksena on tukea tavanomaisissa päivittäisissä toiminnoissa apua tarvitsevia henkilöitä;

  2. elinsiirtoa varten tapahtuvaan elinten luovutukseen ja saatavuuteen;

  3. kansallisen rokotusohjelman mukaisiin rokotuksiin;

  4. työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tarkoitettuun työterveyshuoltoon;

  5. terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettuun koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon.

Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima

Potilaalla on oikeus saada korvausta vain sellaisesta hoidosta, joka kuuluu Suomessa terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Samaa palveluvalikoimaa sovelletaan sekä kotimaisiin että rajat ylittäviin tilanteisiin. Terveydenhuollon palveluvalikoimasta säädetään terveydenhuoltolain 7a §:ssä.

Terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvat lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu sairauksien ennaltaehkäisy, sairauden toteamiseksi tehtävät tutkimukset sekä taudinmääritys, hoito ja kuntoutus. Palveluvalikoima sisältää julkisen terveydenhuollon palvelut ja sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset (ns. Kela-korvaukset), ks. www.palveluvalikoima.fi

Hoitokustannusten korvaaminen potilaalle 

Potilaalla on oikeus saada toisessa EU-maassa annetusta hoidosta samansuuruinen korvaus kuin vastaavasta hoidosta olisi kotimaassa maksettu. Potilaalle korvataan kuitenkin vain sellainen hoito, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa.

Suomessa hoitokustannuksia korvataan kahdella tapaa.

Jos potilas hakeutuu hoitoon toiseen EU-maahan, hän on oikeutettu saamaan hoitokustannuksista sairaanhoitokorvauksen (Kela-korvaus). Kustannuksista vastaa sairausvakuutusrahasto.  

Kun tilapäisen oleskelun aikana sairastuu äkillisesti EU-/ETA-maissa sekä Sveitsissä, saa välttämättömän sairaanhoidon samaan hintaan ja saman käytännön mukaan kuin oleskelumaassa asuvat esittämällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Korttia voi käyttää ulkomailla paikallisessa julkisessa terveydenhuollossa sekä sairausvakuutussopimuksen tehneiden yksityisten lääkäreiden vastaanotoilla ja sopimuksen tehneissä yksityisissä sairaaloissa. Se, minkälaista sairaanhoitoa matkailijana saa, riippuu oleskelumaan sairaanhoitojärjestelmästä ja lainsäädännöstä. Jos potilas kuitenkin maksaa hoitokustannukset täysimääräisesti, hän voi hakea hoitokustannusten korvaamista jälkikäteen Kelasta. Kustannukset korvataan Suomen julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaisesti henkilön kotikunnan asiakasmaksulla vähennettynä. 1.1.2014 jälkeen syntyneistä kustannuksista vastaa Suomen valtio.

Potilaan matkakustannukset korvataan kuten kotimaassa henkilön vakituisesta asuinpaikasta lähimpään julkisen terveydenhuollon hoitopaikkaan, jossa vastaavaa hoitoa on tarjolla. Perusterveydenhuollossa tämä tarkoittaa lähintä terveysasemaa ja erikoissairaanhoidon osalta lähintä yliopistollista sairaalaa.

Laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta on säädetty myös ennakkoluvasta. Potilas voi hakea EU-asetuksissa 883/2004 ja 987/2009 tarkoitettua ennakkolupaa hoitoon hakeutumiseen. Asetuksissa on säädetty ennakkoluvan myöntämisen kriteereistä, lupamenettelystä sekä maksettavista kustannuksista. Ennakkolupa on luonteeltaan maksusitoumus ja sillä saa hoidon julkiseen järjestelmään kuuluvassa hoitopaikassa paikallisella asiakasmaksulla. Matkakustannuksia korvataan jälkikäteen Kelasta. Ennakkolupaa haetaan Kelasta. Julkinen terveydenhuolto arvioi, täyttyvätkö ennakkoluvan myöntämisen ehdot ja antaa Kelalle sitovan lausunnon asiasta. Kela ratkaisee ennakkolupahakemuksen julkisen terveydenhuollon antaman lausunnon perusteella. Ennakkolupaa voi hakea myös jälkikäteen maksettuaan itse hoidon kustannukset.

Suomeen tulevat potilaat 

Direktiivin toimeenpanevan lain mukaan toisesta EU-maasta tulevalla henkilöllä on oikeus hakeutua Suomessa hoitoon myös julkiseen terveydenhuoltoon. Direktiivi velvoittaa kohtelemaan näitä henkilöitä yhdenvertaisesti kunnan asukkaiden kanssa.

Toisesta EU-maasta Suomeen hoitoon hakeutuvan potilaan on päästävä kunnalliseen terveydenhuoltoon samassa ajassa ja samoin edellytyksin kuin kunnan asukkaiden. Erona on, että potilas maksaa itse ensin hoidon todelliset kustannukset ja hakee niihin jälkikäteen korvausta kotimaastaan. Julkisen terveydenhuollon yksikkö on oikeutettu perimään henkilöltä hoitokustannuksista käteismaksun ennakkoon.

Kansallinen yhteyspiste

Potilasdirektiivi velvoittaa perustamaan yhden tai useamman kansallisen yhteyspisteen, jonka tehtävänä on tarjota potilaille tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Suomessa yhteyspisteitä on yksi: rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste Kelassa.

Rajat ylittävän terveydenhuollon neuvottelukunta

STM:n yhteydessä toimii rajat ylittävän terveydenhuollon neuvottelukunta. Sen tehtävänä on seurata rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltamista, tehdä esityksiä ja aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi sekä käsitellä muita lain täytäntöönpanoon ja rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyviä asioita.

Neuvottelukunta asetetaan 3-vuotiskaudeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii STM:n kansliapäällikkö, minkä lisäksi siinä on myös mm. Suomen Kuntaliiton edustus.

Lääkemääräysten vastavuoroinen tunnustaminen

Potilasdirektiivi velvoittaa hyväksymään toisessa EU-/ETA-valtiossa tai Sveitsissä kirjoitetut lääkemääräykset, jos lääkemääräyksessä tarkoitetulla lääkkeellä on myyntilupa siinä maassa, jossa se aiotaan hankkia. 

Suomessa kirjoitetulla reseptillä voi hakea lääkkeitä myös muualta Euroopasta. Potilaan on itse muistutettava lääkäriä kirjoittamaan muualla Euroopassa hyväksyttävä resepti (eli ns. eurooppalainen lääkemääräys), jos hän haluaa hakea lääkkeensä Suomen ulkopuolelta.

 

Lisää aiheesta

Kuntaliiton verkkopalvelussa

Yleiskirje 24/80/2010 Uusi EY-asetus ohjaamaan sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista voimaan toukokuun alusta 2010

Muualla verkossa

STM: Potilasdirektiivi

Kela: Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

Kela: Kansainvälisten asioiden keskus

Hoitopaikanvalinta.fi -sivusto terveydenhuollon työntekijöille

Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa -opas

Palvelusähköposti Sosiaali ja terveys

Etunimi
Palvelusähköposti
Sukunimi
Sosiaali ja terveys
soster[at]kuntaliitto.fi

Yhteystiedot
Sähköposti
Vastuualueet
  • Palvelusähköposti soster
  • Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa. Näissä kysymyksissä suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme:
  • soster@kuntaliitto.fi
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Palvelusähköpostit
Hannele Häkkinen

Etunimi
Hannele
Sukunimi
Häkkinen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2307
Kännykkä
+358 50 375 2164
Vastuualueet
  • sosiaali- ja terveydenhuollon EU-asiat
  • rajat ylittävä terveydenhuolto
  • tapaturmayhteistyö
  • työterveyshuolto
  • HOPE-asiantuntijavaihto
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Sosiaali- ja terveyspalvelut-tiimi
Päivi Koivuranta-Vaara

Etunimi
Päivi
Sukunimi
Koivuranta-Vaara
Hallintoylilääkäri

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2774
Kännykkä
+358 50 538 4647
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Sosiaali- ja terveyspalvelut-tiimi
Tero Tyni

Etunimi
Tero
Sukunimi
Tyni
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2246
Kännykkä
+358 50 364 8163
Vastuualueet
  • sosiaali- ja terveydenhuollon talousasiat
  • palvelujen rahoitus
  • kuntien väliset korvaukset
  • tuottavuus
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Tieto- ja talous
Tilastoasiantuntijat