Sosiaalipäivystys

Sosiaalipäivystys

Suomen sosiaalipäivystysjärjestelmä on rakennettu pääosin 2000-luvulla. Järjestämistä tuettiin vuonna 2005 julkaistulla Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön oppaalla ”Kiireellinen sosiaalipalvelu. Sosiaalipäivystyksen järjestäminen. STM:n oppaita 2005:8." Oppaan mukaan sosiaalipäivystyksellä tarkoitettiin välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämistä toimintayksikön tavanomaisen aukioloajan jälkeen siten, että pystytään eri vuorokauden aikoina vastaamaan välittömiin avun tarpeisiin erilaisissa hätä- ja kriisitilanteissa.

Oppaan mukaan sosiaalipäivystyksen järjestäjältä edellytetään muun muassa viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöstä ja menettelytavoista sopimista, varautumista yllättäviin kriisitilanteisiin ja osallistumista sisäisen turvallisuuden edistämiseen. Opas ohjeisti päivystysjärjestelyistä sopimista toimipisteiden aukioloaikoina ja aukioloajan jälkeen. Oppaan mukaan avuntarvepyynnöt voivat tulla hätäkeskuksen kautta. Lisäksi kerrottiin, että hankittaessa palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta tai toteutettaessa päivystystä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, on oltava kirjalliset sopimukset sekä sellaiset käytännön järjestelyt, että viranomaispäätökset voidaan tehdä.

Vuoteen 2007 mennessä sosiaalipäivystysjärjestelmä kattoi koko maan. Järjestämistavat, palvelutarpeet ja kustannukset ovat vaihdelleet maan eri puolilla riippuen palvelutarpeesta ja paikallisista olosuhteista.

Sosiaalipäivystysjärjestelmän rakennetta ja laatua ei ole valtakunnallisesti kattavasti seurattu. Vuonna 2011 THL kartoitti sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysten järjestäjätahoja Suomessa. Tuolloin sosiaalipäivystystä järjesti erilaisin alueellisen järjestelyn 50 kuntaa ja kuntayhtymää.

Kuntaliitto kartoitti sosiaalipäivystyksen järjestämistä ja kustannuksia vuonna 2016. Kuntayhteistyö oli merkittävästi vahvistunut viidessä vuodessa. Vuonna 2016 kuntapohjaisia sosiaalipäivystystä järjestäjiä oli 40, kun viisi vuotta aiemmin järjestäjiä oli kymmenen enemmän. Yleisin järjestämistapa oli alueellinen sopimuksiin perustuva kuntayhteistyö. Sosiaalipäivystyksen järjestäjätahoista 77 % järjesti sosiaalipäivystystä kuntayhteistyönä. Vastaavasti yhteistyö yksityisen palveluntuottajan kanssa sosiaalipäivystyksen järjestämisessä on jonkin verran vähentynyt viidessä vuodessa.  Vuonna 2011 37 kuntaa ja vuonna 2016 28 kuntaa järjesti sosiaalipäivystystä yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa.

Lainsäädäntö

Sosiaalipäivystystä koskevaan lainsäädäntöön tuli muutoksia sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä vuonna 2015. Sosiaalihuoltolain 29 § (29.12.2016/1517) mukaan sosiaalipäivystys on järjestettävä ympärivuorokautisesti kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi kaiken ikäisille. Päivystys on toteutettava siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden ja kiireelliset sosiaalipalvelut voidaan antaa siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Päivystävissä yksiköissä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta palvelun laatu ja asiakasturvallisuus toteutuvat.

Sosiaalipäivystystä toteutettaessa on toimittava yhteistyössä ensihoitopalvelun, terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa.

Sosiaalihuoltolain 29 a §:ssa (29.12.2016/1517), joka  tuli voimaan 1.1.2018, säädetään sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyöstä, toisin sanoen sosiaalipäivystyksestä sairaaloiden yhteispäivystyksissä.

Sosiaalipäivystystä on järjestettävä säännöksen mukaan terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentissa tarkoitetun laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteydessä ja 4 momentissa tarkoitetun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Sosiaalipäivystyksen järjestämisestä vastaavat yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa ne kunnat, joiden alueella tässä momentissa tarkoitetut terveydenhuollon yksiköt sijaitsevat.

Vuoden 2018 alusta alkaen sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystysyksikön yhteispäivystystä on pitänyt järjestää samoissa tiloissa vähintään virka-aikana ainakin seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Turku, Pori, Tampere, Lahti, Lappeenranta, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Seinäjoki, Oulu, Rovaniemi, Hämeenlinna, Kotka, Vaasa, Mikkeli, Kokkola, Kajaani, Kemi ja Savonlinna.

Lisäksi on säädetty, että

Sosiaalipäivystys osallistuu tarvittaessa psykososiaalisen tuen antamiseen kiireellisissä tilanteissa.

Jatkohoidon turvaamiseksi toteutetaan osana terveydenhuollon päivystystä ja sosiaalipäivystystä mielenterveys- ja päihdetyön päivystystä.

Alueen sosiaalipäivystyksen tehtävänä on yhteistyössä terveydenhuoltolain 46 §:ssä tarkoitetun ensihoitokeskuksen kanssa:

  1. sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat paikalliset ja alueelliset sosiaalitoimen hälytysohjeet ottaen huomioon terveystoimen hälytysohjeet;
  2. osallistua alueellaan varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen häiriötilanteiden ja suuronnettomuuksien varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja erityisvastuualueiden kanssa siten, että suunnitelmat muodostavat kansallisen kokonaisuuden.

Sosiaalipäivystysyksiköiden tehtävistä, sosiaalipäivystyksen järjestämisen tavoista, yhteistyöstä muiden toimijoiden kesken ja päivystysyksiköiden alueellisesta yhteistyöstä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Sosiaalipäivystyksen kehittäminen sairaaloiden yhteispäivystyksissä

Kuntaliitto keräsi sairaanhoitopiirien keskuskaupunkeihin 3/2018 lähetetyllä kyselyllä tietoa sairaaloiden yhteispäivystyksissä toteutetuista sosiaalipäivystyksen piloteista ajalla 2016-2018.

Sosiaalipäivystyksen pilotointia oli ollut tai oli parhaillaan meneillään kahdeksan maakunnan alueella: Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa, Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Kaikissa kahdeksassa maakunnassa kehittäminen kohdistui siihen, kuinka rakennetaan sosiaalipäivystyksen ja yhteispäivystyksen yhteinen työmalli. Lähes kaikkiin pilotteihin liittyi myös kysymys siitä, kuinka saadaan rakennettua laaja moniammatillinen työmalli yhteispäivystyksiin esimerkiksi psykiatrian osaaminen huomioiden. Sosiaalipäivystyksen tarve eri vuorokaudenaikoina ja sosiaalityön viranomaisvaltuuksien tarve yhteispäivystyksissä olivat myös tarkastelun kohteina useissa piloteissa.

Pilotoinneissa tehtyjen havaintojen perusteella tärkeää on, että yhteinen keskustelu sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon kesken luo yhteisen ymmärryksen siitä, mitä sosiaalityö yhteispäivystyksissä tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Sosiaalipäivystys yhteispäivystyksissä ei ole osa terveydenhuollon toimintaa, vaan sillä on oma erityinen tehtävänsä, menettelytapansa ja lainsäädäntönsä, jota voidaan sovittaa yhteen terveydenhuollon kanssa yhteispäivystyksissä siten, että se tuottaa asiakkaan kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Jatkossa olisi vielä kirkastettava, mikä on sosiaalipäivystystyötä ja mikä on virka-aikaista kiireellistä sosiaalihuollon sosiaalityötä normaalivastaanotolla kunnassa. Myös rajapinnat terveydenhuollon päivystykseen ja terveydenhuollon sosiaalityöhön on oltava selkeät, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä ja jotta asiakkaan palvelupolku on sujuva. Tärkeä havainto on myös se, että yhteispäivystyksessä kohdattu asiakaskunta poikkeaa siitä, joka kohdataan muussa sosiaalipäivystystyössä. Tästä syystä työn sisällöt ja haasteet ovat erilaiset.

Keskeiset havainnot ja kehittämisehdotukset on koottu Maakunnallistuva sosiaalipäivystys -raporttiin. Kertynyttä tietoa voidaan hyödyntää sosiaalipäivystyksen kehittämisessä kunnissa ja kuntayhtymissä ja rakennettaessa maakunnallista sosiaalipäivystystä.

Maakunnallistuva sosiaalipäivystys -raportti löytyy tästä

Kuntaliiton selvitys sosiaalipäivystyksen järjestämisestä Suomessa vuonna 2016 löytyy tästä

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi kunnille ja kuntayhtymille ohjeita sosiaalipäivystysten järjestämisestä, Kuntainfo 11/2018.

tags
Palvelusähköposti-symboli

Etunimi
Palvelusähköposti
Sukunimi
sosiaali ja terveys

Yhteystiedot
Sähköposti
Vastuualueet

  
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa. Näissä kysymyksissä suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.

Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Palvelusähköpostit
Aila Puustinen-Korhonen

Etunimi
Aila
Sukunimi
Puustinen-Korhonen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2610
Kännykkä
+358 50 344 6884
Vastuualueet
  • lastensuojelu
  • lastensuojelun tutkimus ja kehittäminen
  • lastensuojelun tilastot
  • lapsiperheiden kotipalvelu
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Sosiaali- ja terveyspalvelut-tiimi
Tilastoasiantuntijat