Strategiaprosessi

Vuorovaikutus on tärkeä osa kunnan strategiaprosessia

Strategiatyöskentely auttaa näkemään haasteita ja mahdollisuuksia. Se mahdollistaa paremmin myös myöhemmin tehtävät vaikeat valinnat ja sitouttaa prosessiin osallistujia asetettuihin tavoitteisiin. Keskeistä on yhdessä todeta, mitä viime vuosina on tapahtunut ja mihin suuntaan maailma näyttäisi olevan menossa. Tämä vaatii aikaa ja varsinkin yhteistä aikaa. Yhdessä pohtien kootaan useiden ihmisten ja tahojen havaintoja ja tulkintoja yhteen. Kun ne vielä jäsennetään ja kirjataan näkyviin, niin se saatetaan prosessimaisen pohdinnan piiriin.

Kuntastrategian sisällöllisten valintojen ja linjausten rinnalla vähintään yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää, on sen sisältämien pääasioiden yhteinen omaksuminen ja tulkinta mahdollisimman laajasti kunnan poliittisessa ja ammatillisessa johdossa, toimialoilla, konserniyhteisöissä, henkilöstön sekä myös asiasta kiinnostuneiden kuntalaisten ja sidosryhmien keskuudessa. Tämä edellyttää osallistavaa ja vuorovaikutuksellista strategiatyötä.

Vuorovaikutuksellisessa prosessissa ideat ja aiheet kasvavat ja jalostuvat uudenlaisiksi näkemyksiksi ja strategian pohja-aineistoksi, josta voidaan tehdä johtopäätökset ja linjaukset. Eri tahojen jakama strategiaprosessi antaa parhaimmillaan edellytykset jouhevalle yhteistyölle, koska on saavutettu yhteinen näkemys, ollaan niin sanotusti samalla kartalla ja vielä menossa yhdessä sovittuun suuntaan.

Strategiaprosessin jatkuva luonne

Strategian määrittelyä, toteuttamista sekä seurantaa ja arviointia ei kannata nähdä toisistaan erillisinä, vaan niiden muodostama kokonaisuus on hyvä nähdä jatkuvana prosessina, johon eri toimijat osallistuvat eri vaiheissa ja rooleissa. Kokonaisuudessaan strategian arvo riippuu siitä, kuinka hyvin se näkyy kuntaorganisaation ja muiden toimijoiden työssä sekä loppujen lopuksi kuntalaisen hyvinvointina ja kunnan menestyksenä.

Usein valtuustokauden alussa uuden valtuuston aloitettua tarkistetaan edellisellä valtuustokaudella tehty kuntastrategia ja strategian toteuttamisohjelmat. Joissakin kunnissa strategian tarkistus aloitetaan jo vanhan valtuuston toimesta, jota työtä uusi valtuusto jatkaa.

Strategiaprosessiin osallistuvat tahot

Strategian työstötavat vaihtelevat kunnittain. Tärkeää kuitenkin on, että valtuutetut osallistuvat jo valmisteluvaiheessa mukaan tähän prosessiin. Strategian päivitys voidaan käynnistää esimerkiksi yhteisellä valtuustoseminaarilla, jossa toimintaympäristöanalyysin pohjalta arvioidaan, mikä strategiassa on edelleen pitävää ja mitä pitää muuttaa. Joissakin kunnissa ja kaupungeissa toimii valtuuston apuna tulevaisuuslautakunta tai -toimikunta, jolloin strategiseen johtamiseen voidaan saada parhaimmillaan lisää monitahoista ja syvällistä näkemystä. Tällä hetkellä yleistymässä on esimerkiksi kansalaisraatien mukaan ottaminen valtuustopohdintojen rinnalla jo varhaisessa vaiheessa strategiaprosessia.

Strategian tarkistaminen etenee usein prosessina, jossa strategian linjaukset ja sisällöt jalostuvat eri tahojen foorumeiden, kokousten ja työpajojen pohdintojen kautta. Usein valtuustolla, kunnanhallituksella, kunnan johtoryhmällä ja henkilöstöllä on kuillakin omia tai myös yhteisiä keskustelu-, työstö- ja käsittelytilaisuuksia. Näin strategian mahdollisten sisältöjen viestikapula siirtyy eri toimijoiden välillä, ja vaihe vaiheelta strateginen keskustelu saa lisää elementtejä, joista voidaan tehdä johtopäätöksiä ja valintoja. Lopulliset valinnat tekee valtuusto hyväksyessään kuntastrategian.

Kuntalaisten ja sidosryhmien kuulemiseen ja ideointiin kannattaa myös panostaa järjestämällä vuorovaikutteisia tilaisuuksia ja foorumeita, kuten kansalaisraateja, tai esimerkiksi kyselyiden avulla. Teknologia mahdollistaa nykyisin myös useita tehokkaita tapoja osallistaa suuriakin joukkoja strategisten linjausten tarkasteluun ja analysointiin.