Taide ja kulttuuri

Taidelaitokset - teatterit, museot, orkesterit kunnissa

Kulttuuri- ja taidelaitokset

Suurissa kunnissa ja maakuntakeskuksissa toimivat laajaa väestöpohjaa palvelevia teattereita, orkestereita ja museoita.

Erillislaissa määriteltyjen kriteerien perusteella osalle kulttuuri- ja taidelaitoksille myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä valtionosuutta toimintaan (museolaki 729/1992, teatteri- ja orkesterilaki 730/1992). Valtionosuutta saavat laitokset ovat ammatillisesti hoidettuja ja niiden toiminta on ympärivuotista.

Museolain piirissä on kaikkiaan 123 museota, joista yli puolet on kuntien ylläpitämiä. Tässä ryhmässä on sekä kulttuurihistoriallisia museoita että taide- tai erikoismuseoita. Näistä aluetehtäviensä vuoksi korotettua valtionosuutta saavat 20 maakuntamuseota ja 16 aluetaidemuseota. 

Teatteri- ja orkesterilain piirissä on ammatillisia teattereita kaikkiaan 57, joista täyskunnallisia on 8. Suurin osa teattereista on ns. laitosteattereita, jotka toimivat maakuntansa keskusteatterina palvellen myös sijaintikunnan ulkopuolista väestöä.

Teatteri- ja orkesterilain piirissä olevista 28 orkesterista 16 on kunnallista. Myös orkesterit toimivat maakuntien keskuksissa ja palvelevat laajaa väestöpohjaa.

Museopoliittinen ohjelmatyö

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama museopoliittista ohjelmaa valmisteleva ohjelmatyöryhmä on saanut työnsä päätökseen. Suomen Kuntaliitolla oli edustaja työryhmässä. Keväällä annettiin ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi. Lausuntoaika ohjelmaluonnoksesta kestää 30.6.2017 asti.  

Valtionosuuden laskeminen

Valtionosuutta toimintaan määräytyy laskennallisen kaavan kautta. Joka kolmas vuosi tarkistetaan kustannustaso, jonka pohjalta yksikköhinta muodostetaan. Kunkin vuoden yksikköhinta (nimeltään henkilötyövuosi) vahvistetaan valtion talousarviossa ja samalla myös eduskunta päättää henkilötyövuosien valtakunnallisesta maksimimäärästä.

Opetushallituksen sivuilta löytyvät teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuusraportit: Vos-raportit

Taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö uudistaa museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimintaan myöntämäänsä rahoitusta: Taidelaitosten vos-järjestelmän uudistaminen

Nykyinen museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitukseen tarkoitettu valtionosuusjärjestelmä syntyi 1990-luvun alussa ja se korvasi aiemmin harkinnanvaraisena myönnetyn rahoituksen. Valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja perustuu henkilötyövuosiin ja sen yksikköhintaan.

Taidelaitosten valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on kehittää rahoitusjärjestelmää siten, että se ottaa paremmin huomioon toimijakentässä ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja tulevaisuuden haasteet. Lähtökohtana on, että taide- ja kulttuuripalveluiden alueellinen saatavuus turvataan myös tulevaisuudessa.

Teatterin, tanssin, sirkuksen, museoiden ja orkesterien valtionosuusjärjestelmä on tuonut vakautta ja pitkäjänteisyyttä kulttuurin tekemiseen. Näin on tuettu kulttuurin ja taiteen saatavuutta maan eri osissa. Valtionosuuden piirissä on tällä hetkellä 123 museota, 57 teatteria ja 28 orkesteria.

Valtionosuusjärjestelmä on toiminut hyvin. Toisaalta sitä kritisoidaan jäykkyydestä ja sen sisälle on vaikea päästä. Nykyinen järjestelmä sulkee uusia toimijoita rahoituksen ulkopuolelle.

Tavoitteena on, että uusi järjestelmä tukisi ammattimaista korkeatasoista kulttuuria, toisi lisää liikettä ja kannustimia toiminnan kehittämiseen ja antaisi mahdollisuuksia uusille toimijoille, jotta railo vos-laitosten ja ns. vapaan kentän välillä ei olisi niin suuri.

Työryhmän työ jatkuu lokakuun loppuun 2017.

14.2. julkistettiin työryhmän ehdotukset rahoitusjärjestelmän pääperiaatteiksi: Rahoituksen periaatteet 

Toisessa vaiheessa (1.2.2017 - 31.10.2017) työryhmä laatii ehdotuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi ja valmistelee tarvittavat säädösmuutosehdotukset.

Työryhmän puheenjohtajana on muusikko Jaakko Kuusisto. Jäseniä ovat museonjohtaja Kati Kivimäki (Forssan museo), museonjohtaja Kalle Kallio (Työväenmuseo Werstas), pääsihteeri Kimmo Levä (Suomen museoliitto), museotoimenjohtaja Päivi Partanen (Lappeenrannan museot), toiminnanjohtaja Maaria Kuukorento (Teatterikeskus ry), näyttelijä Jarkko Lahti, ohjaajantaiteen professori Saana Lavaste (Taideyliopisto), toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi (Suomen Teatterit ry), johtaja Joachim Thibblin (Espoon kaupunginteatteri), sirkustaiteilija Petri Tuominen, toiminnanjohtaja Jussi Fredriksson (Flame Jazz), intendentti Teemu Kirjonen (Sinfonia Lahti), lehtori Tapani Länsiö (Sibelius-Akatemia), toiminnanjohtaja Aila Sauramo (Suomen Sinfoniaorkesterit ry), erityisasiantuntija Johanna Selkee (Suomen Kuntaliitto), erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio (Suomen Kulttuurirahasto), toiminnanjohtaja Iiris Autio (Tero Saarinen Company) sekä projektijohtaja Helena Mustikainen (Sitra, varapuheenjohtaja 1-vaiheessa, jäsen 2-vaiheessa) ja ylijohtaja Riitta Kaivosoja (opetus- ja kulttuuriministeriö, jäsen 1-vaiheessa, varapuheenjohtaja 2-vaiheessa).

 

Johanna Selkee

Etunimi
Johanna
Sukunimi
Selkee
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2080
Kännykkä
+358 50 435 9420
Vastuualueet
  • kirjastot
  • yleinen kulttuuritoimi
  • taidelaitokset
  • taiteen perusopetus
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Opetus ja kulttuuri