Kirjanpito ja tilinpäätös: Liikelaitoksen ja muun taseyksikön taloudenohjaus

Kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Kirjanpidollinen taseyksikkö -malli on sovellettavissa kunnan tehtävään, jossa edellytetään kirjanpidon eriyttämistä ja tasejatkuvuutta, mutta joka kuitenkin pidetään talousarviossa kunnan muiden tehtävien yhteydessä. 

​Kirjanpidollisesta taseyksiköstä voidaan muodostaa taloushallinnon järjestelmään erillinen kirjanpitoyksikkö tai se voidaan pitää erillään muun laskentatunnisteen osan avulla (esimerkiksi organisaatiorakennetta kuvaava koodi).

Aloittava tase

Eriytettävän liiketoiminnan avaavan taseen vastaava- ja vastattavaerien arvojen tulee perustua kunnan edellisen tilikauden tasearvoihin. Kirjanpidollista taseyksikköä muodostettaessa yksilöidään liiketoimintaan kohdistuvien omaisuus- ja velkaerien sisältö. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta, ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Koska aloittavassa taseessa määritellään omaisuus ja velkaerät lähtökohtaisesti pysyväisluonteisesti, valtuuston on päätettävä asiasta.

Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan tasejatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toimintaa jatkava kirjanpidollinen taseyksikkö, aloittavaan taseeseen on suositeltavaa merkitä myös ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt yli-/alijäämä. Ellei yli-/alijäämää ole mahdollista selvittää toiminnan aloittamisesta saakka, kertynyt yli-/alijäämä on perusteltua selvittää vähintään viidestä edeltävästä tilinpäätöksestä.

Aloittavaa tasetta ensimmäistä kertaa laadittaessa tase-erien siirrot tehdään kirjanpitoarvoissa tasetilien välisinä käsittelemättä siirtoja eriyttämisvuoden talousarviossa. Aloittavan taseen valtuustokäsittely on johdettavissa kuntalain 14 §:n säännöksestä, jonka mukaan liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista päättää valtuusto. Peruspääomasta maksettava korvaus on liiketoiminnassa keskeinen taloudellinen tavoite, jonka kohtuullisuutta arvioidaan taseeseen merkittyjen erien perusteella. Näin ollen korvauksen on perustuttava valtuuston vahvistamaan peruspääomaan. 

Hankintamenon jaksottamisessa noudatetaan suunnitelman mukaista poistokäytäntöä.

Raha- ja yhdystilien saldot sekä lainat tulisi kohdistaa aiheuttamisperiaatteella taseyksikölle. 

Siirtymävaiheessa on annettava selostus niistä periaatteista, joiden mukaan eriytetyt, aloittavat taseet on muodostettu. 

Eriytettyyn tuloslaskelmaan merkittävien rahoitustuottojen ja - kulujen tulee perustua eriytetyn taseen saatava- ja velkaeriin sekä taseeseen merkittyyn peruspääomaan.   

Jotta rahoituslaskelmassa tase-erien muutoksesta saadaan oikea kuva, tulisi saldot selvittää mahdollisuuksien mukaan jo tilikauden alun tilanteen mukaan. Tällöin avaavan taseen saldot ja suoritukset kohdistetaan taseyksikölle; tällä ei ole vaikutusta saldoihin koko kunnan tasolla.

Kirjanpito ja tilinpäätös

Jos laskennallinen taseyksikkö muutetaan kesken tilikauden kirjanpidolliseksi taseyksiköksi, on kaikki tilikauden aikaiset tapahtumat käytävä läpi ja varmistettava niiden kirjaamisperiaatteet. Aloittava tase on laadittava yllä olevan ohjeistuksen mukaisesti, ja kirjanpitoon on tehtävä tarvittavat oikaisut.

Kirjanpitosäännöksistä poiketen eriytettyyn tulos- ja rahoituslaskelmaan otetaan ulkoisten tulojen ja menojen lisäksi sisäinen tulo, meno tai rahoituserä, jossa vastapuolena on kunnan muu toiminta. Eriytettyyn taseeseen otetaan sisäinen saatava ja velka sekä sisäinen kate, jossa vastapuolena on kunnan muu toiminta. 

Kirjanpidollisen taseyksikön tilinpäätöslaskelmat laaditaan samoilla kaavoilla kuin kunnallisen liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat. Taseyksikön talousarvion toteutumisvertailu, toimintakertomusta koskevat tiedot ja liitetiedot sisältyvät kunnan tilinpäätöstietoihin ao. kohtiin.*)

Talousarvio

Laskennallisen ja kirjanpidollisen taseyksikön talousarviokäsittelyt eivät eroa toisistaan, joten laskennallisen taseyksikön muuttaminen kirjanpidolliseksi taseyksiköksi ei sinänsä aiheuta talousarviomuutoksia. Jos mallin muuttamisen yhteydessä otetaan käyttöön kunnan sisäinen laina ja siitä maksettava korko tai jos esimerkiksi korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta muuttuu, on talousarvioon perusteltua tehdä vastaavat muutokset.

 

*) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto: Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (2013).

tags
Sari Korento

Etunimi
Sari
Sukunimi
Korento
Kehittämispäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2616
Vastuualueet
  • kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sihteeri
  • talouden ohjaus
  • tarkastus
  • sisäinen valvonta
  • riskienhallinta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntatalous