Tarkastus ja valvonta : Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus

Kunnan tarkastuslautakunnan tehtävät

Uusi kuntalaki (410/2015) tarkensi tarkastuslautakunnan tehtäviä. Monet muutokset ovat jo vakiintuneiden käytäntöjen kirjaamista lakiin, kuten arviointisuunnitelman laatiminen ja arviointikertomuksesta annettava kunnanhallituksen lausunto. Yksi täysin uusi tehtävä tarkastuslautakunnille on kuitenkin annettu - sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamisen valvonta ja ilmoittaminen valtuustolle.

Tarkastuslautakunnan asema ja kokoonpano

Tarkastuslautakunnan kokoonpanoon, nimeen tai toimikauteen tai hallinnon ja talouden tarkastuksen valmistelua koskeviin tehtäviin ei tullut muutoksia. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Valtuusto voi myös päättää, että lautakuntaan valitaan vain valtuutettuja tai varavaltuutettuja (ns. valiokuntamalli, 31 §). Jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa valtuuston toimikaudeksi eli neljäksi vuodeksi, ellei valtuusto päätä tätä lyhyemmästä toimikaudesta. Uuden kuntalain mukaisesti jäsenet valitaan ensimmäisen kerran vuonna 2017, tähän asti toimivat nykyiset tarkastuslautakunnat. Jos kuntayhtymän päättävänä elimenä on yhtymäkokous, valitaan kuntayhtymän tarkastuslautakunta yhtymäkokousedustajien toimikauden pituudesta riippumatta kuntalain 32 §:n mukaan neljäksi vuodeksi, ellei kuntayhtymän perussopimuksessa ole tarkastuslautakunnan toimikaudeksi sovittu lyhyempää aikaa.

Tarkastuslautakunnan tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että ne yleensä edellyttävät koko lautakunnan ratkaisuja. Lautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen yksittäistoiminta voi olla vain lautakunnan asioiden valmistelua ja sen tulee perustua lautakunnan päätökseen. Jos lautakunnan asioiden valmistelu on organisoitu palkatulle henkilöstölle tai tilintarkastajalle, lautakunnan koko toiminta perustuu kollegiaaliseen työskentelyyn ja päätöksentekoon. Kuntaliitto on tarkastussääntömallissaan (1996) esittänyt myös mahdollisuuden jakaantua jaostoihin. Jaostot ovat vain yksi tapa valmistella lautakunnan käsiteltäväksi tulevia asioita.

Tarkastuslautakunnalla on kuntalain (KuntaL 124.1 §) mukaan oikeus saada tietoja salassa pidettävistä asioista, mikäli se katsoo ne tarpeelliseksi arviointitehtävän hoitamiseksi. Tarkastuslautakunnan tulee tehdä asiasta päätös. Tietojensaantioikeus koskee vain kunnan hallussa olevia asiakirjoja. Tarvittaessa kunta voi käyttää omistajanvaltaa tarpeellisten asiakirjojen saamiseksi tytäryhteisöiltä.

Tarkastuslautakuntaan sovelletaan lautakuntia koskevia säännöksiä, jollei toisin ole säädetty. Kuntalain mukaisesti tällaisia poikkeuksia ovat mm. jäsenten vaalikelpoisuus ja puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa koskeva vaatimus sekä tilintarkastusasioiden valmistelu kunnanhallituksen sijasta suoraan valtuustolle. Muutoin tarkastuslautakunta on verrattavissa muihin lautakuntiin.

Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on:

  1. valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat;
  2. arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla;
  3. arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää;
  4. huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta;
  5. valvoa 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi;
  6. valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi.

Edellä mainitut tarkastuslautakunnan tehtävät voidaan jakaa kolmeen tehtäväkokonaisuuteen: hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen, arviointi ja muut tehtävät. 

Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen

Hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat valtuuston päätettävät asiat valmistelee kunnanhallituksen sijasta tarkastuslautakunta (KuntaL93 § ja 121 §). Tämä on poikkeus kunnanhallituksen valmisteluvelvollisuudesta. Tarkastuslautakunnan edellä mainittuihin valmistelutehtäviin kuuluu: 

  • tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu

Valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on järjestää tilintarkastajan valintaa koskeva tarjouskilpailu ja tehdä valtuustolle ehdotus valittavasta tilintarkastusyhteisöstä sekä tilintarkastussopimuksen noudattamisen valvonta. 

  • tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä koskevan päätösehdotuksen valmistelu

Tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Tarkastuslautakunta tekee valtuustolle ehdotuksen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille ottaen huomioon tilintarkastajan tilintarkastuskertomuksessa antamat lausunnot.

  • tilintarkastuskertomuksessa esitetyistä muistutuksista asianomaisen selityksen ja kunnanhallituksen lausunnon hankkiminen

Mikäli tilintarkastuskertomukseen sisältyy muistutus, lautakunnan on pyydettävä muistutuksesta asianomaisen selitys ja kunnanhallituksen lausunto (125 §).
Saatuaan muistutuksen kohteen selityksen ja kunnanhallituksen lausunnon, lautakunta valmistelee valtuustolle päätösehdotuksen. Jokaisen muistutuksen osalta on noudatettava samaa menettelyä.

Tilintarkastuskertomuksen ja vastuuvapausasian valmistelussa on otettava huomioon, että selityksen antamiselle ja kunnanhallituksen lausunnon antamiselle varataan riittävästi aikaa. Selitykset ja lausunnon saatuaan lautakunta valmistelee valtuustolle päätösehdotuksen.

Lausuntoon voidaan sisällyttää tarkastuslautakunnan oma kannanotto vastuuvapauden myöntämisestä sekä muut toimenpide-ehdotukset, jotka liittyvät tilintarkastuskertomukseen, tai jotka lautakunta muutoin pitää välttämättömänä esittää valtuustolle. Jos mahdollista ehdotuksissa tulisi mm. esittää kannanotto siitä, mihin käytännön toimiin tulisi ryhtyä aiheutuneen vahingon korvaamiseksi ja mitä rangaistus- tai kurinpitotoimia vahingon aiheuttanutta tilivelvollista vastaan tulisi käynnistää. Vaikka lautakunta tekee päätösehdotuksen valtuustolle vastuuvapauden myöntämisestä, esitetään aina myös tilintarkastuskertomus ja tilintarkastajan vastuuvapauslausuma sellaisenaan valtuustolle.

Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämiseen kuuluu lisäksi:

  •  kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittaminen

Tarkastuslautakunnan tulee huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Yhteensovittaminen tarkoittaa esimerkiksi kuntakonsernin tilintarkastuspalvelujen kilpailuttamisen järjestämistä koskien mm. tarjouspyynnön ja tarjousvertailun valmistelua ja tilintarkastajaehdokkaiden nimeämistä konserniyhteisöihin. Tilintarkastajan valinnasta päättää kuitenkin tytäryhteisön toimielin, esimerkiksi osakeyhtiössä yhtiökokous. Tarkastuslautakunnan tehtäviin ei kuulu konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden tarkastus muutoin kun kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutumisen arvioinnin osalta. Tarkastuslautakunnalla ei siten ole oikeutta saada tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja suoraan tytäryhteisöjen toimielimiltä tai vastuuhenkilöiltä.

Uuden kuntalain mukaan kunnan tytäryhteisön tilintarkastajaksi on valittava kunnan tilintarkastusyhteisö, ellei tästä poikkeamiseen ole tarkastuksen järjestämiseen liittyvää perusteltua syytä. Perusteltu syy voisi olla esimerkiksi kunnan koko ja sen tytäryhteisöjen määrä.

  • ohjeiden antaminen tilintarkastajalle

Tilintarkastajan tulee noudattaa valtuuston ja lautakunnan antamia ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa lain, kunnan johtosääntöjen tai hyvän tilintarkastustavan kanssa (KuntaL 123 §). Riippumaton tilintarkastus ja siitä raportointi on tilintarkastajan tehtävänä ja vastuulla ja lautakunnan ohjeet voivat koskea joitakin yksityiskohtia, ei tilintarkastajan työn ohjausta yleisesti.

Kun tilintarkastaja antaa lautakunnalle selvityksen toimikauden tilintarkastussuunnitelmasta, voi lautakunta jo sen perusteella esittää toivomuksen joidenkin painopistealueiden tarkastuksen tehostamista suunniteltua työaikaa lisäämällä. Tilintarkastaja antaa selvityksen työohjelmasta lautakunnalle. Tilikauden aikana voi tulla esille asioita tai asiakokonaisuuksia, joiden normaalia yksityiskohtaisempaa tarkatamista lautakunta pitää tarpeellisena. Lautakunnan tulee esittää riittävästi yksilöity toivomus suoraan tilintarkastajalle.

Jos lautakunta pitää yksilöidyn asian tarkastamista kiireellisenä, voi lautakunta esittää, että tarkastus suoritetaan määräajan kuluessa. Tällaisen kiireellisen tarkastuksen määräajasta on lautakunnan kuitenkin syytä sopia tilintarkastajan kanssa, koska tällainen kiireellinen tarkastus saattaa muuttaa tilintarkastajan työsuunnitelman toteutumista ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Samalla lautakunta ja tilintarkastaja voivat sopia kiireellisen tarkastuksen raportoinnista.

Ohjeet eivät saa olla ristiriidassa lain, kunnan johtosääntöjen tai hyvän tilintarkastustavan kanssa. Jos näin on, tilintarkastaja ei voi noudattaa niitä. Ohjeiden asianmukaisuuden tulkitsee tilintarkastaja ja hän voi tarvittaessa esittää kannanottonsa tilintarkastuskertomuksessa. Mikäli lautakunnalla ja tilintarkastajalla on ohjeen noudattamisesta tulkintaerimielisyyttä, erimielisyys tulisi selvittää osapuolten välisissä neuvotteluissa ennen tilintarkastuskertomuksen antamista.

  • tilintarkastuksen toteutumisen seuranta tilintarkastajan antamien raporttien ja muun selvityksen avulla

Vaikka tilintarkastuksen suorittamisesta vastaakin tilintarkastaja, lautakunnan on seurattava tilintarkastuksen toteutumista varmistuakseen, että tarkastus tulee asianmukaisesti suoritetuksi. Yhtäältä tämä edellyttää lautakunnan ja tilintarkastajan hyvää yhteistyötä ja toisaalta varmistaa riittävää ja tasokasta tilintarkastusta.

On lähdettävä siitä, että tilintarkastaja raportoi tilintarkastussuunnitelman ja tilikauden työohjelmien toteutumisesta lautakunnalle sen määrääminä aikoina ja määräämällä tavalla. Tämä voi osittain tapahtua kirjallisessa muodossa ja osin lautakunnan kokouksissa tilintarkastajan suullisesti antamana selostuksena. Käytännössä asian tai asiakokonaisuuden tarkastuksen etenemisvaihe, esille tulleet havainnot ja mahdolliset epäselvyydet vaikuttavat tilintarkastajan raportointiajankohtaan ja -tapaan.

Kuntalain 123.3 §:n mukaan tilintarkastajan tulee ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä kunnanhallitukselle annettavalla tilintarkastuspöytäkirjalla. Tilintarkastuspöytäkirja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle.

  • niiden toimenpiteiden seuranta, jotka aiheutuvat tilintarkastajan havaitsemista epäkohdista ja valtuuston tarkastusta koskevista päätöksistä

Lautakunnan tulisi seurata mm. valtuuston tekemiä päätöksiä, jotka perustuvat tilintarkastuskertomukseen tai lautakunnan valmistelemiin ehdotuksiin. Seurannan kohteena olisi nimenomaan valtuuston tekemien päätösten täytäntöönpano sekä se, millaiset ovat olleet valtuuston päätösten vaikutukset.

Seuranta voi kohdistua myös toimenpiteisiin, jotka johtuvat tilintarkastajan havainnoista. Tilintarkastajan tehtävänä on kuitenkin ensisijaisesti seurata, onko aiemmin havaittujen epäkohtien korjaamiseksi ryhdytty toimenpiteisiin.

  • esitysten tekeminen lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen tarkastuksen tehtävien suorittamisen yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla

Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämiseen kuuluu ulkoisen valvonnan ja sisäisen valvonnan seuranta.

Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Se on riippumaton hallituksen ja ylimmän johdon tukitoiminto. Se tukee objektiivisella arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan organisaation kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista. Kuntalaissa ei ole säädetty sisäisestä tarkastuksesta, sillä kuntien ja kuntayhtymien erilaisen koon ja organisoitumismuotojen vuoksi kaikille kunnille ja kuntayhtymille yhtenäisen sisäisen tarkastuksen järjestämismallia ei ole löydettävissä. Suositeltavaa kuitenkin on, että etenkin keskisuuressa ja suuressa kunnassa ja kuntayhtymässä on ammattimainen sisäisen tarkastuksen toiminto. Se voidaan järjestää esimerkiksi kunnan/kuntakonsernin tai kuntayhtymän omana toimintana, yhteistoimintana muiden kuntien kanssa tai se voidaan hankkia ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Sisäisen tarkastuksen riippumattomuuden toteutumiseksi sisäinen tarkastus raportoi hallitukselle, jaostolle tai toimikunnalle sekä kunnanjohtajalle tai pormestarille.

Sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen työ on suositeltavaa koordinoida riittävän kattavuuden varmistamiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi sopia, että sisäinen tarkastus osallistuu tilintarkastajien työhön heidän tarkastaessaan tilinpäätöstä.

Kuntaan virka- tai työsuhteessa olevien henkilöiden käyttö ulkoisessa tarkastuksessa on rajallista, ja rajauksen joutuu aina suorittamaan lautakunta, lautakunnalle kuuluvien tehtävien osalta tai tilintarkastaja hänelle kuuluvien tehtävien osalta toimeksiannon yhteydessä. Mikäli virka- tai työsuhteeseen palkattua henkilöstöä on organisoitu tarkastuslautakunnan alaisuuteen, ei lautakunnalla tällaista tehtävien rajausongelmaa ole. Näin organisoitua henkilöstöä voidaan käyttää tarkastuslautakunnan antamiin tehtäviin ja tilintarkastajan kanssa sovittavalla tavalla kuntalain 123 §:n tarkoittaman tilintarkastuksen avustaviin tehtäviin riippuen henkilöstön kapasiteetista ja ammattitaidosta.

Lautakunnan sihteerinä voi toimia lautakunnan jäsen, tilintarkastaja, kunnan palveluksessa oleva henkilö tai muu ulkopuolinen henkilö.

  • hallintosäännön määräysten ja talousarvion valmistelu

Lautakunta vastaa valtuuston ohella siitä, että tilintarkastuksen voimavarat ovat riittävät. Hyvän tilintarkastustavan toteutumisen yhtenä edellytyksenä on, että tilintarkastukseen on käytettävissä riittävästi aikaa. Tämän edellytyksenä on talousarvioon varattu riittävä määräraha. Myös arviointitehtävän luotettava ja riippumaton suorittaminen edellyttää riittäviä voimavaroja.

Tarkastuslautakunnan tehtäviä koskevaa johtosääntöä ja talousarviosta koskevat esitykset valtuustolle tehdään kunnanhallituksen kautta, koska hallintosääntö sekä talousarvio ja -suunnitelma muodostavat omat kokonaisuutensa ja edellyttävät hallituksen siten koordinointia. Hallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksistä vain hallinnon ja talouden yhteensovittamiseen liittyvistä perustelluista syistä. Jos tarkastuslautakunta katsoo, että kunnanhallitus on talousarvioehdotuksessa vähentänyt lautakunnan tilintarkastuksen järjestämiseen tarvittavia määrärahoja perusteettomasti siinä määrin, ettei tarkastusta voida suorittaa hyvän tilintarkastustavan eikä valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, voi lautakunta saattaa asian valtuuston käsiteltäväksi tarkastusta koskevien asioiden yhteydessä.

Riittävien määrärahojen esittämisestä ja hyväksytyn talousarvion noudattamisesta omalta ja tilintarkastajan osalta vastaa valtuustolle lautakunta. Talousarvion seurannassakin lautakunnan ja tilintarkastajan tulee toimia riittävässä yhteistyössä. Tilintarkastussopimuksen avulla varmistetaan tarvittaessa, että toimeksiantaja ja tilintarkastaja ymmärtävät toimeksiannon samalla tavalla. Mikäli on tarvetta ostaa tilintarkastukseen liittyviä erillistarkastuksia tai muita palveluja, perusteet pitää olla muita kuin virhearviointi alkuperäisessä tarjouksessa.

Tavoitteiden toteutumisen arviointi ja raportointi

  • arvioinnin suunnittelu ja arviointimenetelmät

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisessa ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunnan arviointitoiminnan tulee perustua arviointisuunnitelmaan (121.4 §), joka voidaan tarkastuslautakunnan niin päättäessä antaa tiedoksi valtuustolle. Arvioinnin tulee olla objektiivista ja luotettavaa ja sen tulisi tukea päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä. Arviointi voi perustua mm. kuntastrategiaan, talousarvioon ja  -suunnitelmaan, päätöksiin, tilinpäätökseen, raportointitietoon ja muuhun tarkastuslautakunnan hankkimaan tietoon. Arviointi tulisi kohdistaa tuloksellisuuden kannalta keskeisiin tavoitteisiin ja toimintoihin.

  • arvioinnin sisältö

Tarkastuslautakunnan keskeisin tehtävä on valtuuston talousarviossa kunnalle ja kuntakonsernille asettamien tavoitteiden arviointi. Valtuuston asettamien sitovien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta annetaan selvitys toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunnan arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti niihin tavoitteisiin, jotka eivät ole toteutuneet. Mikäli toimielimet eivät ole selvittäneet perusteluja valtuuston asettamien tavoitteiden ja toteutuneen toiminnan merkittäviin eroihin, on se lautakunnan tehtävä. Lautakunta voi pyytää asianomaisen toimielimen selvittämään nämä erot sekä erojen syyt ja mahdolliset seuraukset. Kunnissa, joissa on viranhaltijatarkastajia, voi lautakunta pyytää myös näiltä sekä selvitysapua että lausuntoja. Lautakunta ottaa kantaa selvityksen saatuaan ja esittää perus-tellun ehdotuksensa tai lausuntonsa valtuustolle.

Tarkastuslautakunta voi myös arvioida käytössään olevan muun tiedon perusteella, antaako toimintakertomuksessa esitetty selvitys riittävät tiedot valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta ja onko tavoitteiden toteuttaminen ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista.

Valtuusto voi asettaa myös sellaisia toiminnan ja talouden tavoitteita, jotka eivät sisälly talousarvioon. Myös näiden toteutumisen arviointi on lautakunnan tehtävänä. Talousarvioon kuulumattomien tavoitteiden arvioinnin lähtökohta on päätöksen luonne ja sitovuus. Talousarvioon otetut sitovat tavoitteet kuvastavat määrärahojen ja tuloarvioiden tapaan valtuuston tahtoa, mutta muut esimerkiksi käyttösuunnitelmissa esitetyt tavoitteet ovat useimmiten talousarvioehdotuksen valmistelleen toimielimen esittämiä toiminnan ja määrärahatarpeen perusteluja, joihin valtuusto ei sinänsä ota kantaa.

Talousarviossa asetettujen tavoitteiden lisäksi tarkastuslautakunta voi harkitsemassaan laajuudessa arvioida esimerkiksi kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä sitä toteuttavatko talousarviossa asetetut tavoitteet kuntastrategiaa. Kuntastrategia tulee pakolliseksi asiakirjaksi vuonna 2017.

Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lisäksi tarkastuslautakunta voi arvioida myös kunnan toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuslautakunnan ei tule kuitenkaan puuttua operatiiviseen toimintaan ja päivän politiikkaan. Tuloksellisuus on kokonaistavoitteiden saavuttamista ilmaiseva yläkäsite, joka sisältää taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden sekä panosten, tuotantoprosessin ja tuotosten osalta myös laadun. Tarkoituksenmukaisuuden arvioinnilla tarkoitetaan yleensä arviointia, jossa ei ole ennakolta asetettua tai sitovaa päätöstä, vaan asioiden tilaa arvioidaan arvioijan itsensä asettaman kriteerin perusteella. Toimintaa voidaan tällöin arvioida esim. lainsäädännön perusteella. Kriteerit ja arviointimenetelmät on syytä tuoda arviointikertomuksessa ilmi.

Jos valtuusto on asettanut toiminnan ja talouden tavoitteita myös kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle tai säätiölle, on lautakunnan myös tältä osin esitettävä arvionsa tavoitteiden toteutumisesta. Lautakunnan esittämä arvio voi perustua vain kunnalle konsernin emona annettuihin tietoihin. 

Käytännössä arviointityötä tehdään jo tilikaudella ennen tilinpäätöksen valmistumista. Riippuen kunnan omista ohjeista toimielinten tulee antaa yleensä antaa hallitukselle tietoja toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta jo tilikaudelta, esimerkiksi 30.6 ja 30.9 päättyvältä ajanjaksolta annettavissa osavuosikatsauksissa. Oikeudellisesti talousarvion määrärahat, tuloerät ja toiminnalliset tavoitteet ovat samassa asemassa. Tästä johtuu, että talousarvion toteutumisen seuranta edellyttäisi muun lisäksi valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa jo tilikauden aikana.

Jos lautakunta tarvitsee valtuuston asettamien tavoitteiden arvioinnin tueksi joiltakin osin kirjanpitoon liittyviä tietoja, voi lautakunta pyytää tarvittavia tietoja kirjanpidosta. Vaikka lautakunta ei suoritakaan kirjanpitoon liittyvien tietojen tarkastamista, on kuitenkin tehtävien hoidon kannalta välttämätöntä, että lautakunta voi saada käyttöönsä myös kirjanpidosta laskentatoimen tietoja kuten talousarvion toteutumisraportteja.

  • talouden tasapainotuksen toteutumisen ja taloussuunnitelman riittävyyden arviointi

Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on lisäksi arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunnan on siten puututtava arviointikertomuksessaan kunnan talouden tasapainotukseen, jos kunnan talous tai taloutta koskevat suunnitelmat ovat alijäämäisiä.

Tarkastuslautakunnan arvio voi olla kaksiosainen samaan tapaan kuin kunnanhallituksen selvitys toimintakertomuksessa. Ensinnäkin tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilinpäätösvuonna. Arvioinnin kohteena ovat tällöin taloussuunnitelman toteutuminen. Toiseksi lautakunnan tulee arvioida voimassa olevan taloussuunnitelman ja tasapainottamistoimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta.

Tarkastuslautakunta voi arviointinsa perusteena käyttää kunnanhallituksen toimintakertomuksessa antamaa selvitystä ja muita mahdollisia kunnan taloudellista asemaa kuvaavia tietoja.

  • arviointitulosten raportointi

Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain valtuustolle annettavassa arviointikertomuksessa. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan käsitys siitä, kuinka kunnan tilivelvolliset ovat onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa.

Ennen arviointikertomuksen valmistumista tarkastuslautakunta voi antaa valtuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä (121.4 §). Tällaisia tilikauden aikana raportoitavia asioita voivat olla esimerkiksi arviointihavainnot osavuosikatsauksista. Jos talousarvion taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet havaitaan jo tilikauden aikana epäsuhteisiksi, asianomaisen toimielimen on valmisteltava talousarvion muutosehdotus. Myös lautakunnan tulee vaikuttaa siihen, että kunnassa mahdollisesti tarvittavat talousarvion muutokset valmistellaan ja esitetään valtuustolle jo etukäteen ja tilikauden aikana. Talousarvion muutostarpeet ja muutokset voivat perustua määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan ali- tai ylimitoitukseen.

Tarkastuslautakunta voi raportoida tilikauden aikana myös muista merkittävistä havainnoista, ellei niistä raportointi voi tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan odottaa arviointikertomuksen valmistumista. Pääsääntöisesti tarkastuslautakunnan raportointi tapahtuu kuitenkin arviointikertomuksessa.

Kunnanhallitus tulee antaa valtuustolle lausunto toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen johdosta. Tarkastuslautakunnan olisi hyvä seurata toimenpiteiden toteuttamista.

Muut tehtävät

  • sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamisen valvonta ja ilmoittaminen valtuustolle

 Tarkastuslautakunnalle on uudessa kuntalaissa säädetty täysin uusi tehtävä eli kuntalain 84 §:ssä mainittujen sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvonta sekä ilmoitusten käsittely ja vienti valtuustolle tiedoksi. Sidonnaisuudet tulee ilmoittaa kuntalain mukaisesti ensimmäisen kerran seuraavien kuntavaalien jälkeen vuonna 2017. Sidonnaisuusrekisteri julkistetaan kunnan tietoverkossa.

Lähtökohtaisesti jokainen ilmoitusvelvollinen on itse vastuussa sidonnaisuusilmoituksen tekemisestä ja sen oikeellisuudesta, mutta tarkastuslautakunnalla olisi valvontavelvollisuuteensa liittyen mahdollisuus kehottaa ilmoitusvelvollista tekemään uusi ilmoitus tai täydentämään jo tehtyä ilmoitusta. Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuudet ei poista velvollisuutta ilmoittaa esteellisyydestä ja vaalikelpoisuusesteistä asioista päätettäessä. 

tags
Sari Korento

Etunimi
Sari
Sukunimi
Korento
Kehittämispäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2616
Vastuualueet
  • kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sihteeri
  • talouden ohjaus
  • tarkastus
  • sisäinen valvonta
  • riskienhallinta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntatalous
Marja-Liisa Ylitalo

Etunimi
Marja-Liisa
Sukunimi
Ylitalo
erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2083
Vastuualueet
  • talouden ohjaus
  • tarkastus
  • sisäinen valvonta
  • riskienhallinta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntatalous