Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2019–2022

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma 2019–2022

Julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä valmistui keväällä 2015. Sen mukaisesti julkisen talouden alasektoreille asetettiin rahoitusasematavoitteet ja ne nivottiin aiempaa voimakkaammin yhteen julkisen talouden suunnitelmassa. Kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Toimillaan maan hallitus vastaa koko julkisen talouden vakaudesta.

Hallitus on julkisen talouden suunnitelmassa sitoutunut pienentämään toimillaan kuntatalouden menoja. Kuntatalouden menorajoitteen lisäksi kunnille ei anneta uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita tai niiden laajennuksia. Hallitus on toimillaan mahdollistanut myös eräiden maksutuottojen tai kiinteistöverotuottojen kasvattamisen. Näiden toimien ohella hallitus on kuitenkin myös leikannut kuntien tuloja, esimerkiksi jäädyttämällä kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset tai leikkaamalla kiky-sopimuksesta kunnille syntyneet säästöt. Kun kootaan yhteen hallituksen kaikki kuntiin kohdistuvat toimet VM:n arvioiden mukaisina niin hallituksen toimenpiteiden yhteisvaikutukseksi vuosina 2016–2019 saadaan miinusmerkkinen luku: -69 milj. euroa (liite 1).

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilanne on kuitenkin kehittynyt varsin vahvasti odotettua nopeammin kasvaneiden verotulojen sekä maltillisesti kehittyneiden toimintamenojen myötä. Maltillisen menokehityksen taustalla ovat erityisesti kuntien omat sopeutustoimet.

Tästä huolimatta kuntien kehitysarvio on kuntatalousohjelman mukaan heikkenemässä jo kuluvana vuonna, kun palkkaratkaisut kasvattavat kustannuksia ja aiempien sopeutustoimien vaikutus heikkenee.

Kuntataloudelle asetettu rahoitusasematavoite, 0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen, näyttäisi olevan saavutettavissa. Tämä edellyttää kuitenkin tiukkaa taloudenpitoa ja suotuisaa talouskehitystä. Ohjelmassa oletetaan, että sote- ja maakuntauudistus lähtökohtaisesti vakauttaa kuntataloutta jatkossa.

Kuntatalousohjelmaa on valmisteltu sihteeristössä, jossa on edustettuna kuntien toimintaan vaikuttavat ministeriöt ja Kuntaliitto vetovastuun ollessa Valtiovarainministeriöllä. Ohjelma on käsitelty myös Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa (KUTHANEK).

Kuntatalousohjelman nostot:

  • Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen, mutta kuntien välillä on suuria eroja
  • Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa kuntatalouden rakenteita 2020
  • Kuntatalouden näkymät suotuisat
  • Kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan vaihtelevat paljon
  • Kuntatalouden rahoitusasematavoite ollaan saavuttamassa
  • Investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen haastavat kuntataloutta. Jotta investoinnit voitaisiin rahoittaa myös jatkossa, on kuntien tulokehityksen oltava vahvaa ja menot pidettävä kurissa.

Aiheeseen liittyen:

tags