Valtuustosopimus

Valtuustosopimuksia laaditaan kunnissa neljään eri tarkoitukseen:

  1. Valtuustotyöskentelyn pelisääntösopimus: sovitaan minkä tyyppisiin asioihin valtuusto toimikautenaan keskittyy, miten asioita käsitellään ja millä työtavoilla valtuuston kokousten lisäksi työskennellään, miten ryhmien väliset suhteet hoidetaan, mikä on keskustelutapa, käyttäytymiskoodit ja suhtautuminen erilaisiin näkemyksiin jne. Samalla täsmennetään valtuuston rooli kunnan johtamisjärjestelmässä sekä sen käyttämän päätösvallan suhde hallitukseen ja viranhaltijajohtoon. Pelisääntösopimus voi johtaa esim. valtuustotyöskentelyn huoneentauluksi.
  2. Kuntastrategiaa linjaava sopimus: Valtuustosopimus linjaa valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet, joiden perusteella uudistetaan kuntastrategia; linjaus ja ohjeistus strategian päivittämiselle.
  3. Kuntastrategiaa tarkentava ja toteuttava sopimus: täsmentää, konkretisoi ja aikatauluttaa kuntastrategiassa tehtyjä linjauksia poliittisesti sovituiksi osatavoitteiksi valtuustokaudella. Tällainen valtuustosopimus voidaan määritellä strategian toteuttamisen poliittiseksi ohjelmaksi.
  4. Edellisiä yhdistellen: sekä työskentelysopimus että kuntastrategiaa linjaava tai tarkentava sopimus.

Mikäli kunnassa on käytössä valtuustosopimus, on sen rooli ja merkitys osana strategista johtamisjärjestelmää  määriteltävä selkeästi. Valtuustosopimuksen käyttö ei ole vielä kovin yleistä, mutta näyttää siltä, että kiinnostus sitä kohtaan on nousemassa. Kiinnostusta on erityisesti suurissa kunnissa, mutta myös pienemmissä kunnissa on laadittu ja laaditaan valtuustosopimuksia.

Valtuustosopimuksen rooli ja merkitys osana kunnan strategista johtamisjärjestelmää vaihtelee riippuen mihin tarkoitukseen se laaditaan. Yhteistä eri valtuustosopimuskäytännöille on, että ne ovat poliittisen johtamisen apuvälineitä, jotka laaditaan valtuustoryhmien väliseksi sopimukseksi valtuustokaudeksi. Valtuustosopimus usein myös allekirjoitetaan valtuustoryhmien puheenjohtajien toimesta poliittismoraaliseksi sopimukseksi, mutta juridista sitovuutta sillä ei ole.

Valtuustosopimuksella voi olla vastaava funktio poliittisena ohjelmana kuin valtakunnan hallitusohjelmalla on: Sopimuksessa sovitaan usein niistä asioita, jotka valtuustokauden aikana toteutetaan ja joista tehdään päätökset. Toisaalta valtuustosopimus voi olla enemmänkin valtuuston työskentelysopimus, jossa sovitaan valtuustotyön painopisteet ja vuosittaiset teemat, yhteistyösuhteet ja tiedonkulkuun liittyvät periaatteet. Valtuustosopimuksessa voidaan lisäksi määrittää, mitä välineitä ja menetelmiä käytetään valtuustotyössä päätöskokousten rinnalla.

Joka tapauksessa parhaimmillaan valtuustosopimuksella voidaan yhteisesti kirkastaa valtuustoryhmien kesken valtuustokauden poliittiset kärjet ja aikataulut: missä valtuustokauden aikana on onnistuttava, mistä päätetään ja millä aikataululla. Valitettavana tilanteena voidaan pitää sitä, jos valtuustosopimuksesta muodostuu eräänlainen rinnakkais- tai varjostrategia. Eli mikäli valtuustosopimuksessa linjataan sisällöllisiä seikkoja, on tärkeää, että valtuustosopimus kytketään saumattomasti kuntastrategiaan tavalla tai toisella.