Jätehuolto

Jäteverotus

Jäteverolaki on uudistunut vuoden 2011 alusta. Jäteveron veropohjaa laajennettiin. Jätevero koskee lähtökohtaisesti niitä kaatopaikalle toimitettavia jätteitä, joiden hyötykäyttö on teknisesti ja ympäristöperusteisesti mahdollista. Laissa verollisiksi säädetyt jäteryhmät perustivat jätelain nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta ja Ahvenanmaan osalta verollisiksi säädetyt jäteryhmät perustuvat Ahvenanmaan maakuntaa koskevaan vastaavaan lainsäädäntöön. 

Määrällisesti suurimpia verollisia jätelajeja ovat yhdyskuntajätteen lisäksi voimalaitosten sekä rauta- ja terästeollisuuden tuhkat ja kuonat, jätehuoltolaitosten jäte, metsäteollisuuden jätteet sekä rakentamisen jäte pois lukien maa-ainekset, pilaantuneilta alueilta kaivetut maa-ainekset, kiviainekset ja ruoppausmassat. Veron piirissä ovat myös muun muassa orgaanisen kemian prosessijätteet, romuajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkajäte sekä terveydenhoidon ja maa- ja metsätalouden jätteet.

Vero ei koske jätteitä, joille ei ole kaatopaikkasijoitusta korvaavaa teknistä hyödyntämis- tai käsittelyvaihtoehtoa tai joiden hyödyntämis- ja käsittelyvaihtoehdot eivät ole ympäristöllisesti kestäviä, kuten mineraalijätteitä, epäorgaanisissa kemian prosesseissa syntyviä jätteitä tai maa-aineksia
Jäteveroa on vuonna 2017 suoritettava 70 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Veron tasoa on korotettu portaittain vuosien 2011 ja 2012 veron tasosta 40 e/t ylöspäin siten, että nykyinen veron määrä astui voimaan vuoden 2016 alusta lukien. 

Veron piirissä ovat kaikki, sekä yleiset että yksityiset kaatopaikat, joille sijoitetaan verolliseen jäteryhmään kuuluvaa jätettä. Jätteiden verollisuus ei siten perustuisi nykyisen jäteverolain mukaisesti siihen, toimitetaanko jätteet yleisille kaatopaikoille ja niihin rinnastettaville, pääasiassa toisten tuottamien jätteiden vastaanottamista varten perustetuille kaatopaikoille vai yksityisille kaatopaikoille tai läjitysalueille. 
Verotus kohdistuu vain jätteiden kaatopaikkakäsittelyyn. Jäteveron alaisena kaatopaikkana ei pidetä jätteiden välivarastointialuetta, maankaatopaikkaa, kompostointialuetta eikä jätteen hyödyntämisaluetta. Veroa ei makseta myöskään kaatopaikalla hyödynnettävästä jätteestä. Verollista on kuitenkin kaatopaikalle sijoitettava lasijäte sekä halkaisijaltaan yli 150 millimetrin kokoisista kappaleista koostuva betonijäte.  Vaarallinen jäte on lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Toimivaltaisiin viranomaisiin sovelletaan, mitä valmisteverotuslain (182/2010) 4 §:ssä säädetään eli viranomaisina toimivat verohallinto ja tulli. Kaatopaikan pitäjän on tehtävä ennen kaatopaikkatoiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus Verohallinnolle verovelvolliseksi rekisteröitymistä varten. Myös kaatopaikan käytöstä poistamisesta on tehtävä ilmoitus. Verovelvollisen on tehtävä veroilmoitus kustakin kaatopaikasta erikseen Verohallinnolle. 1.1.2015 lukien verovelvollinen on ollut velvoitettu ilmoittamaan Verohallinnolle myös niistä kaatopaikalle toimitetuista jätteistä, jotka eivät ole verollisia.

Lisätietoa:

tags
Tuulia Innala

Etunimi
Tuulia
Sukunimi
Innala
erityisasiantuntija, kuntatekniikan kehittäminen

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2565
Kännykkä
+358 40 572 2120
Vastuualueet
  • Jätehuolto
  • Vesihuolto
  • Hulevesien hallinta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Tekniikka