Jätehuolto

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Jätehuoltomääräysten laatiminen perustuu jätelain (646/2011) 91 §:än. Jätehuoltomääräykset toimivat jätelain toimeenpanon välineinä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Lisäksi ne ovat tärkeä työkalu ja ohjausväline jätehuollon käytännön toteuttamiseksi kunnissa. Vanhat ennen 1.5.2012 julkaistut jätehuoltomääräykset tulee päivittää uuden jätelain mukaiseksi.

Jätehuoltoviranomainen valmistelee ja hyväksyy jätehuoltomääräykset

Kunnallisten jätehuoltomääräysten valmistelun ja hyväksymisen tekee jätelain 23 §:n mukaisesti kunnan nimeämä jätehuoltoviranomainen. Jätehuoltomääräysten laatimisprosessiin suositellaan osallistuvan edustajia kaikista niiden soveltamisalueen kunnista (esim. valvontaviranomainen, jätelaitos). Tarpeen mukaan neuvotellaan myös tuottajayhteisöjen ja yksityisten jätehuoltoyritysten kanssa. Lisäksi on noudatettava hallintolain (434/2003) 41 §:n määräyksiä vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta. Sen mukaan henkilöille, joiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin asialla voi olla huomattava vai-kutus, on varattava mahdollisuus saada tietoja asian käsittelyn lähtökohdista ja tavoitteista sekä lausua mielipiteensä asiasta.

Jätehuoltomääräysten sisältö

Kunnallisilla jätehuoltomääräyksillä voidaan erältä osin täsmentää jätelain säännösten tai niiden nojalla annettujen valtioneuvoston yleisten määräysten täytäntöönpanoa. Jätehuoltomääräyksissä ei ole tarpeen toistaa eri säädöksissä esitettyjä, esimerkiksi jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta koskevia määräyksiä. 1.5.2012 voimaan tulleessa jätelaissa määräysten antoa on rajoitettu jossain määrin entiseen verrattuna. Uuden jätelain voimaantultua jätelain kanssa ristiriidassa olleet jätehuoltomääräykset lakkasivat olemasta voimassa. Tällaisia määräyksiä ovat esimerkiksi elinkeinotoiminnan harjoittajille kunnallisissa jätehuol-tomääräyksissä annetut lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet.

Jätelain 91 §:n mukaan ”kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä”. Jätehuoltomääräysten ensisijaisten toiminnallisten velvoitteiden taustan muodostavat erityisesti jätelain 8 §, 13 §, 15 §, 32 §, 34 §, 35 §, 40 § ja 41 §. Kunnan määräysvalta koskee pääosin kunnan jätehuollon järjestämisvelvolli-suuden piiriin kuuluvia jätteitä, jotka määritellään jätelain 32 §:ssä.

Jätehuoltomääräykset voivat koskea

  • jätehuollon operatiivista järjestämistä
  • toimenpiteitä syntyvän jätemäärän vähentämiseksi
  • jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen estämistä
  • jätteiden lajittelua
  • jätteiden keräyksen, kuljettamisen ja käsittelyn järjestämistä
  • jätehuoltoon liittyviä teknisiä vaatimuksia, kuten jäteastioiden tai jätteiden kuljettamiseen käytettävän kaluston laatua ja sallittuja kuormaamisaikoja
  • jätteen omatoimisen käsittelyn mahdollistamista ja sen edellytyksiä
  • roskaantumisen ehkäisemistä
  • täsmennyksiä liittyen lain 39 §:ssä säädettyyn jätteenkuljettajan tiedonantovelvollisuuteen 

Jätehuoltomääräyksissä on tarpeen määrätä viranomainen, joka hakemuksesta myöntää poikkeamisluvan kunnallisista jätehuoltomääräyksistä.

Jätehuoltomääräyksiä voidaan antaa tietyiltä osin myös kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumattomasta jätteestä, kuten elinkeinotoiminnan jätteestä. Kunnan määräysvalta ulottuu kuitenkin ainoastaan jätteen keräystä, vastaanottoa ja kuljetusta koskeviin käytännön järjestelyihin ja teknisiin vaatimuksiin. Lisäksi määräykset sidotaan terveyden- ja ympäristön-suojelullisiin seikkoihin, jotka johtuvat jätteen hallitsemattomasta käsittelystä. Määräyksiä voidaan siten antaa esimerkiksi jäteastioiden sijoittamisesta, mutta ei esimerkiksi siitä, minne elinkeinotoiminnan jätteet tulee toimittaa.
 

Jätehuoltomääräysasioita eivät ole:

  • lannan levittämiskielto (säädelty nitraattiasetuksella)
  • ylijäämämaiden sijoittamista tärkeille pohjavesialueille koskeva kielto
  • jätemaksuasiat
  • eläinten ulosteiden korjaamista koskevat määräykset
  • määräykset lihaa sisältävien jätteiden käsittelystä
  • veneilyä koskevat määräykset

Jätehuoltomääräyksiin ei voida sisällyttää myöskään rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevia määräyksiä, mutta niissä voidaan viitata rangaistuksia koskeviin säännöksiin.

Kuntaliiton malli

Kuntaliitto on julkaissut vuonna 2014 oppaan kunnallisten jätehuoltomääräysten laatimiseen nimellä Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas kunnallisten jätehuoltomääräysten valmistelijoille ja päättäjille.  Julkaistu malli koostuu kahdesta osasta: yleisestä osasta sekä varsinaisista jätehuoltomääräyksistä. Kah-teen osaan on päädytty, sillä varsinaisiin määräyksiin ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää suoraan lainsäädännöstä, kuten jätelaista, jäteasetuksesta tai muusta lainsäädännöstä, tulevia määräyksiä. Niiden kertominen lukijalle on kuitenkin tärkeää. Yleisessä osassa tuodaan esille jätelakiin perustuvia määräyksiä ja periaatteita, kuten kunnan velvollisuutta järjestää jätehuolto, tuottajavastuuta sekä roskaantumisen ehkäisemistä.

Varsinaiset jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä täsmentäviä määräyksiä. Ne on rakennettu jäte-huoltoketjun etenemisen mukaisesti. Määräyksissä on haluttu korostaa kiinteistöjen liittymisvelvollisuutta kunnalliseen yhdyskuntajätehuoltoon, joten sitä ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymistä koskevat pykälät on nostettu mallin alkuosaan. Useissa vanhoissa kuntien määräyksissä jätteenkul-jetukseen liittymistä koskevat pykälät on sijoitettu jätteenkuljettamista koskevien pykälien yhteyteen, jolloin liittymiseen liittyvät menettelytavat eivät ole eivät ole nousseet esille riittävän korostuneesti.

Liittymistä koskevia pykäliä seuraavat jätteiden keräämiseen liittyvät määräykset, keräysvälineitä koske-vat määräykset ja jätteen kuljettamista koskevat määräykset. Aihepiirit, jotka koskevat vain osaa kunnan toimijoista tai asukkaista, on sijoitettu määräysten loppuosaan omiin lukuihinsa. Tällaisia ovat esimerkiksi haja-asutusalueilla syntyvät jätevesilietteet.

Oppaassa on esitetty jätehuoltomääräysten esimerkkisisältöjä, joita jätehuolto-viranomaisen on tarkoitus muokata paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Oppaassa esitettyjen pykälien sisällyttäminen jätehuoltomääräyksiin arvioidaan jätehuolto-määräysten valmistelutyön aikana. Oppaan käyttämisessä on otettava huomioon, että siinä esitetyt velvoitteet, esimerkiksi hyötyjätteiden lajitteluvelvoitteet ovat esimerkkejä, eivät sitovia ohjeistuksia. Esimerkkisisältöjen lisäksi oppaassa kerrotaan kunkin määräyksen taustoista ja perusteista. Tarkoitus on, että toimijat voivat hyödyntää myös perusteluja omassa työssään.

Oppaan luku 2 eli jätehuoltomääräysten yleinen osa ja velvoittavat määräykset on irrotettu omaksi muokkauskelpoiseksi tekstitiedostokseen ja siten jätehuolto-viranomaisten käyttöön määräysten laatimisen pohjaksi. Suositus on, että tekstitiedostoa hyödynnetään yhdessä koko oppaan kanssa. Esimerkiksi pykäläkohtaisia perusteluita ei ole tarkoitettu jätettäväksi määräystekstin sisään.

Jätelaki (Uusi, 1.5.2012 voimaan tuleva jätelaki Finlexin alkuperäisissä säädöksissä; jätehuoltomääräyssäännöksiä 91, 92 ja 150 §:ssä)   

tags
Henna_Tuulia

Jätehuoltomääräysten laatiminen

lateral-image-left
Tuulia Innala

Etunimi
Tuulia
Sukunimi
Innala
erityisasiantuntija, kuntatekniikan kehittäminen

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2565
Vastuualueet
  • Jätehuolto
  • Vesihuolto
  • Hulevesien hallinta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Tekniikka