Kuntametsät

Metsäsertifikaatit

Puu- ja paperituotteiden kulutus kasvaa koko ajan ja siten metsien kestävästä käytöstä ja hoitamisesta tulee entistä tärkeämpää. Metsien suojelun edistäminen ja niiden häviämisen estäminen olivat keskeisimmät syyt siihen, että metsien sertifiointijärjestelmää alettiin kehittää 1990-luvun alussa. Metsäsertifioinnin pyrkimyksenä on myös kattaa puutuotteen koko elinkaari. Metsäsertifikaatin myöntää metsänomistajalle aina kolmas, riippumaton osapuoli. Se on todistus metsänhoitamisesta kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti.

Maailmassa on kymmeniä erilaisia käytössä olevia metsäsertifiointijärjestelmiä. Suomessa käytetään kahta kansainvälisesti suurta sertifiointijärjestelmää, vuonna 1993 perustettua FSC:tä (Forestry Stewardship Council eli Hyvän metsänhoidon neuvosto) ja vuonna 1999 perustettua PEFC:tä (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes). Lisäksi käytössä on Suomen oma kansallinen sertifiointijärjestelmä FFCS (Finnish Forest Certification System). 

​FSC-metsäsertifiointijärjestelmä

Ympäristö- ja luontojärjestöjen tukeman FSC:n keskeisiä piirteitä ovat erityisesti riippumattomuus, voittoa tavoittelemattomuus sekä vapaaehtoisuus. FSC-sertifiointijärjestelmällä on myös korkeatasoisen metsänhoitojärjestelmän maine ja FSC-sertifioidun puun kysyntä on nousussa. FSC-järjestelmässä päätöksenteko tapahtuu kolmessa yhdenvertaisessa kamarissa: kaupallisessa kamarissa (metsäteollisuus), sosiaalikamarissa (metsäalan sosiaalisektori) ja ympäristökamarissa (ympäristöjärjestöt). Kaikki halutut muutokset on aina hyväksytettävä erikseen jokaisessa kamarissa ennen niiden voimaan tuloa. Näin on haluttu varmistua siitä, että FSC:n periaatteilla on laaja kannatus, eikä minkään toimijaryhmän näkemykset nouse ylitse muiden.

FSC:llä on kymmenen periaatetta, joiden pohjalta maiden kansallinen FSC-yhdistys muodostaa omalle maalleen parhaiten soveltuvat metsänhoidon ohjeet. Myös Suomella on oma FSC-yhdistys. Yhdistys pääsi sopuun 8.10.2010 kestävän metsänhoidon standardista, joka muodostuu kymmenen periaatteen lisäksi 54 kriteeristä ja 204 indikaattorista. Tämän toivotaan kasvattavan FSC-sertifioidun puun tarjontaa Suomessa. FSC-sertifioitua puuta ei ole ollut helppo saada kotimaasta, joten suomalaiset yritykset ovat joutuneet tuomaan sitä ulkomailta. Suomen uusi FSC-standardi hyväksyttiin tammikuussa 2011 ja metsille on voinut hakea uuden standardin mukaista sertifikaattia toukokuusta 2011 lähtien. FSC-standardista ja sen vaatimuksista sovittiin ympäristöjärjestöjen ja metsäteollisuuden välisissä neuvotteluissa. 

Metsänomistaja, joka on päättänyt hoitaa metsiään FSC:n periaatteiden mukaan, voi joko vastata itse metsänhoidosta kansallisten FSC:n sääntöjen mukaisesti tai antaa hoidettavaksi metsiensä sertifiointityöt ulkopuoliselle FSC:n hyväksymälle ammattilaiselle. Yksityisillä metsänomistajilla on mahdollisuus myös ryhmäsertifiointijärjestelyihin. Normaalista metsänhoidosta FSC:n periaatteiden mukainen metsänhoito eroaa siten, että vähintään 5 % metsälöstä on aina jätettävä talousmetsänhoidon ulkopuolelle. Metsää ei saa myöskään pääsääntöisesti lannoittaa muulla kuin tuhkalla. FSC:n periaatteissa edellytetään myös, että jättöpuita on oltava vähintään 10 kappaletta / hehtaari ja erirakenteisella metsänhoidolla on käsiteltävä vähintään 5 % metsälöstä. FSC-sertifikaatin mukaan sertifioituja metsiä oli vuoden 2005 lopussa alle prosentin talousmetsien pinta-alasta. Suomen kunnista vain Lahdelle on myönnetty FSC sertifikaatti vuonna 2005. Kaupungin metsiä hoidetaan sekä FFCS että FSC sertifikaattien mukaisesti.

PEFC/FFCS-metsäsertifiointijärjestelmä

Metsätalouden ja -teollisuuden tukema PEFC toimii kehysorganisaationa kansallisille sertifiointijärjestelmille. Toiminnan lähtökohtana oleva PEFC-sertifiointikehys on sovittu kansainvälisesti. Sertifiointikehys sisältää kestävän metsätalouden indikaattorit, kriteerit ja käytännön periaatteet, jotka muodostavat perustan kansallisille sertifiointijärjestelmille. PEFC:n tehtävänä on varmistaa, että kansalliset järjestelmät noudattavat sertifioinnin kansainvälisiä vaatimuksia. Ennen kuin niille myönnetään PEFC-merkin käyttöoikeus, käy kansalliset sertifiointiehdotukset läpi aina PEFC:n valitsema riippumaton arviointiryhmä, sillä eri maiden sertifiointijärjestelmien pitää sopia yhteen.  

FFCS on Suomeen kehitetty oma kansallinen metsäsertifikaatti, joka hyväksyttiin vuonna 2000 mukaan PEFC-metsäsertifiointijärjestelmään. Suomen FFCS täyttää kaikki PEFC-järjestelmän edellyttämät vaatimukset metsien hoidolle ja käytölle, puun alkuperän selvittämiselle sekä ulkoisen tarkastuksen kelpoisuudelle. Metsäsertifiointi ry kehittää ja hallinnoi FFCS-järjestelmää Suomessa. Lähes kaikki Suomen metsät sertifioitiin vuosina 1999 − 2000 FFCS-sertifiointijärjestelmän mukaisesti. Tällä hetkellä FFCS-järjestelmän piirissä on n. 22 miljoonaa hehtaaria eli 95 % Suomen metsätalouden piiriin kuuluvista metsistä. Näillä metsillä on 311 500 omistajaa. FFCS-järjestelmällä ei ole omaa puutuotteisiin liitettävää tuotemerkkiä. PEFC-järjestelmässä mukana olevat kansalliset sertifikaatit saavat käyttää tuotteissa kuitenkin PEFC-merkkiä.

Miksi Suomen FFCS-sertifiointijärjestelmä sitten kuuluu juuri PEFChen? Ensinnäkin PEFC soveltuu hyvin yksityiseen perhemetsätalouteen, jota Suomen metsätaloudesta on suurin osa. Toiseksi PEFC:ssä erityyppisten metsänomistajien, kuten perheiden, kuntien, teollisuuden ja valtion metsiä voidaan sertifioida alueellisena ryhmänä, jolloin säästetään kustannuksia ja saavutetaan suurempia ekologisia hyötyjä kuin yksittäisiä metsätiloja sertifioitaessa. Sertifiointi voidaan toteuttaa tarvittaessa kuitenkin myös tilakohtaisesti tai yksittäisen metsänyhdistyksen toimialueella. Metsäsertifikaatin lisäksi myös puun alkuperäketjun sertifikaatti kuuluu FFCS-sertifioinnin piiriin, joten se sopii hyvin esimerkiksi yritykselle, joka haluaa hankkia itselleen ympäristömerkinnän.  

Metsäsertifiointijärjestelmien väliset erot

Kaikissa metsäsertifiointijärjestelmissä painotetaan metsän käyttöä ja hoitamista kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti, mutta ulottuvuuksia vain painotetaan eri tavoin. Eroja löytyy myös päätöksentekotavoista ja sidosryhmien osallistumisesta.  

Metsäyhtiö UPM:n vuosina 2004 − 2005 ulkopuolisella taholla teettämä metsäsertifiointijärjestelmien vertailu (viisi järjestelmää) osoitti, että Suomessa toimivista sertifiointijärjestelmistä FFCS painottaa taloutta ja Suomen FSC taas ympäristö- ja sosiaalikysymyksiä. Erojen katsottiin johtuvan siitä, että ympäristöjärjestöt eivät ole olleet valmistelemassa FFCS-järjestelmää, eikä metsäteollisuus ole puolestaan osallistunut FSC-järjestelmän tekemiseen. Painotuseroista huolimatta kumpikin järjestelmä edistää niin metsien taloudellisia, sosiaalisia kuin ympäristönäkökohtiakin. 

tags
Miira Riipinen

Etunimi
Miira
Sukunimi
Riipinen
ympäristöpäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2106
Kännykkä
+358 40 824 4401
Vastuualueet
  • Kuntien ympäristöhallinnon kehittäminen ja seuranta
  • Kuntien ympäristönsuojelun edistäminen
  • Vesien- ja luonnonsuojelu
  • Kestävä kehitys
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Ympäristö