Turvallisuus

Kuntien varautuminen ja valmiussuunnittelu

Kunnalla on niin normaalioloissa, häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin keskeinen vastuu väestön tarvitsemien peruspalveluiden sekä muun tärkeän ja kriittiseksi arvioidun palvelu- ja hyödyketuotannon huolehtimisesta. Jotta kunta pystyy vastaamaan tähän haasteeseen, tulee sen varautua erilaisiin tilanteisiin etukäteen. Esimerkiksi joulukuussa 2011 sattuneiden voimakkaiden myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot ovat osoittaneet yhteiskunnan häiriöherkkyyden - ja kehittämistarpeet joidenkin kuntien varautumisessa.

Hyvä työkalu kuntien varautumiseen on valmiussuunnitelmien tekeminen. Valmiussuunnitelmat tehdään kunnan jokaiselle toimialalla. Valmiussuunnitelmissa on aiemmin keskitytty pohtimaan keinoja poikkeusoloista selviytymiseen. Nykyisin painopiste on suuronnettomuuksissa ja häiriötilanteissa, ne ovat riskejä joita on viime vuosina konkretisoitunut useasti.  

Pelastuslaitokset tukevat pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu. Luonteva paikka sopia asiasta on pelastuslaitoksen palvelutasopäätös, joka tehdään yleensä 4 vuoden välein. Suurin osa pelastuslaitoksista valmistelee vuosien 2012 - 2013 aikana seuraavan palvelutasopäätöksensä. Kuntaliitto suosittelee sopimaan valmiussuunnittelun tukemisesta palvelutasopäätöksen valmistelun yhteydessä.

Valmiussuunnittelun lisäksi kehittämistarpeita on kuntien häiriötilannejohtamisessa (mukaan lukien kuntien avainhenkilöiden hälyttämismenettelyt) ja onnettomuusviestinnässä. Häiriötilanteiden johtamista olisi hyvä harjoitella kunnan johtoryhmässä vähintään kerran vuodessa.​

Projekti

Lisätietoa