Asiantuntijapalvelut

Järjestämisvastuun siirrossa paikallistasolle on kyse hyvin mittavasta kokonaisuudesta ja muutoksesta, jossa hajautetaan työvoimapalvelut valtiolta kunnille. Palvelurakenteen uudistaminen edellyttää sekä ELY-keskusten että TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen palveluiden uudelleen järjestämistä ja sillä

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus, ja valtio rahoittaa osan lainsäädännöllä kunnille annetuista

Suomalaisilla kunnilla on noin 900 ystävyyskuntaa noin 40 eri maassa. Lähes kaikilla suomalaisilla kunnilla (noin 90 %:lla) on vähintään yksi ystävyyskunta. Aktiivisinta ystävyyskuntatoiminta on perinteisesti ollut Suomen lähialueilla: Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Venäjän hyökättyä

Kuntien toimintaedellytysten parantaminen ja toimintatapojen kehittäminen kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa on päätehtävämme. Huolehdimme kuntien eduista kaavoitus- ja maankäyttölainsäädäntöä ja siihen liittyvää ohjeistusta uudistettaessa. Annamme kaavoitusta ja maapolitiikkaa

Osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen menestys- ja elinvoimatekijä seutukaupungeille ja niiden yrityksille sekä työelämälle. Seutukaupungeille on suunnattu hankerahoitusta osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseen kahdessa eri rahoitushaussa vuosina 2019 ja 2021. Vuoden 2021 hankehaussa

Elinvoimaista kaksikielisyyttä Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Kansalliskielistrategian tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään. Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta suomea ja ruotsia

Uudet kestävät kunnat on Kuntaliiton ohjelma tulevaisuuden kuntien rakentamiseksi. Tavoitteena on luoda perustaa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja teknologisesti kestäville kunnille. Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa ovat valmistuneet tulevaisuuden kuntien keskeiset

Tulevaisuuden kunnan perustehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja alueen elinvoimaa. Kunnat vastaavat tulevaisuudessa työllisyyden hoidosta ja edistämisestä sekä osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa

Kuntahallinnossa tehtävät päätökset ovat usein mittavia ja laajoja, ja ne vaikuttavat merkittävästi kuntalaisiin ja kunnan talouteen. Mukaan päätöksentekoon tarvitaan useita erilaisia päätösvaihtoehtoja, joista poliitikot voivat valita kuntalaisten näkökulmasta parhaan. Vaikutusten

Tervetuloa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion palstalle! Tällä sivustolla käsittelen ajankohtaisia talouteen liittyviä asioita. Mukana on myös keskeisiä diaesityksiä ja luentomateriaaleja. Seuraa minua Twitterissä @MinnaPunakallio Tuoreimmat kirjoitukset Kuntien heikkenevä talousnäkymä

Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen. Esimerkkejä kuntiin kohdistuvasta kokeilutoiminnasta ovat

Euroopan komissio linjasi kahdessa päätöksessään 7.10.2022, että Suomen tukiohjelmat energiayhtiölle soveltuvat EU:n sisämarkkinoille. Suomen toimenpiteillä pyritään rajoittamaan Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan aiheuttamaa vakavaa häiriötilaa taloudessa ja erityisesti energiamarkkinoilla

USO on poliittisen ja ammatillisen johdon yhteinen vertaisoppimisverkosto, kokemus- ja tutkimustiedon kokoaja sekä paikallisen kehittämistyön konsultoija. USO on edelläkävijäverkosto, joka elää ajan hermolla ja pyrkii olemaan askeleen edellä. Twitteristä USO:n löytää @KL_uso . Huomaathan, että USO 6

USO-verkoston 6. kauden kärkiteemoja olivat kestävä kuntajohtaminen, strateginen johtaminen ja toimiva kaksoisjohtaminen. Verkoston toiminta koostui valtakunnallisista tapahtumista, kuntakohtaisesta työskentelystä ja erilaisista ajankohtaiskatsauksista ja -tuotoksista. Verkostoprojektissa olivat

Keskeiset huomioon otettavat säännökset ovat hallintolain säännökset selvittämisvelvollisuudesta sekä vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta. Lisäksi kuntalain ja hallintolain esteellisyyssäännökset tulee huomioida. Jos henkilön esteellisyys on tulkinnanvarainen, paras ratkaisu on oma-aloitteinen

TE-palvelut 2024 -uudistuksessa on tärkeää varmistaa tiedon liikkuminen ja luoda edellytykset nykyistä vahvemmalle tiedolla johtamiselle sekä sujuvalle digitaalisten palveluiden käyttämiselle sekä henkilöstön työssä että asiakkaiden palvelupoluilla. Kuntaliiton yhdessä Futurice Oy:n ja sidosryhmien

Hankintasopimus on normaali sopimus, joten siihen sovelletaan sopimusoikeuden periaatteita. Hankintalaki edellyttää hankintasopimusten kilpailuttamista. Siksi sopijakumppanin valinta tulee tehdä hankintalain säännöksiä noudattaen. Hankintalain säännökset koskevat pääosin sopimuksen solmimista

Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2015) on valmisteltu osana JHS-järjestelmää ja julkaistu suosituksena JHS-166. Julkisen hallinnon suositusjärjestelmä (JHS) lakkautettiin, kun tietohallintolaki (634/2011) kumoutui tiedonhallintalailla (906/2019, tiedonhallintalaki) vuoden

Lähtökohtaisesti rakennusurakkasopimuksen osapuolet voivat neuvotella välilleen millaisen sopimuksen tahtovat. Sopimuksen neuvotteleminen alkutekijöistä lähtien vie kuitenkin paljon aikaa ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, joten yleensä rakennusurakkasopimuksissa hyödynnetään alan toimijoiden