Huhtikuun kuntavaaleissa ratkaistaan, ketkä ovat rakentamassa elinvoimaa, asukkaiden terveyttä ja turvallisuutta sekä hillitsemässä kustannusten kasvua kunnissa sekä kuntaa laajemmalla alueella eli kuntayhtymien valtuustoissa. Myös kuntayhtymien työllisyysvaikutukset ovat alueellisesti ja

Huhtikuun kuntavaaleissa kuntiin valitaan lähes 9000 päättäjää. Kunnanvaltuutetuista osa toimii myös muissa kunnan toimielimissä, kuten kunnanhallituksessa ja erilaisissa lautakunnissa. Kuntavaaleissa ei kuitenkaan valita päättäjiä vastaamaan vain kunnan omista asioista. Kuntavaalit ratkaisevat

Kuntaliiton ja maakuntien liittojen järjestämissä, lähes parissa kymmenessä maakuntatilaisuudessa tuli tänä syksynä näkyviin Suomen ristiriitainen taloustilanne. Kunnilla menee ennätyksellisen huonosti, kun taas teollisuudella pyyhkii hyvin. Kunnissa taustalla on monesti sote-ratkaisun odottaminen

Kaatuneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu aloitettiin kesäkuussa 2016 maakuntien liitoissa pääosin oman työn ohella. Maaliskuussa 2019 työtä teki yhteensä yli 800 henkilöä, joista noin 300 oli päätoimisia. Suuri osa heistä on palaamassa takaisin vakinaisiin työpaikkoihinsa kuntiin

Väestön määrän vähetessä ja sote-kustannusten kasvaessa hallituspuolueiden johtama lainsäädäntötyö ei yksin riitä ratkaisuksi. Kaikki keskeiset toimijat ja niiden tavoitteet on tunnistettava avoimesti sekä luotava dialogi yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Uudistusten aikaansaaminen on Suomessa

Joskus on syytä katsoa kauemmas nähdäkseen lähelle. Suomi ei ole sote- ja maakuntauudistuksensa kanssa yksin. Pohjoismaiset kumppanimme Ruotsi, Norja sekä Tanska ovat myös uudistaneet ja uudistamassa kuntiensa ja maakuntiensa tehtäviä. Uudistusten tavoitteet ja muodot kuitenkin vaihtelevat

Jotta maakunnalliset työllisyyspalvelut tulee hoidettua kunnialla, teimme viitteenomaisen tsekkilistan valmistelussa huomioon otettavista asioista. Mainitsemamme työllisyyden hoidon tehtävät ovat maakunta- ja sote-uudistuksessa siirtymässä kunnilta ja TE-toimistoilta maakunnan tehtäväksi ja niiden

Maakuntien yhteenlaskettu rahoitustarve vuodelle 2018 on niiden omien kustannusarvioiden mukaan noin 58 miljoonaa euroa ilman ICT-kustannuksia. Toteutuessaan ensivuoden valtion talousarvion 40 miljoonaa euroa sekä kuluvalta vuodelta siirtyvä 11 miljoonaa euroa saattavat riittää ensi vuodeksi

Valtiovarainministeriön budjettiesitys sai maakuntien sote- ja maakuntauudistuksen valmistelijat ymmälleen. Heidän ensi vuoden palkkarahoikseen oli esitetty tasan nolla euroa. Myöskään uudistuksen tärkeimmästä edellytyksestä eli maakuntien tietohallinnon rahoituksesta ei saanut selvää. Vuosisadan

Vaikka miten päin pohtisi, tämä ei mene jakeluun: sote- ja maakuntauudistuksen suunniteltuun käynnistysajankohtaan on kohta vain kaksi kuukautta, mutta tämän vuoden rahoituksesta puuttuu vielä yli puolet. Väistämättä tulee mieleen, onko kyseessä suuri puhallus vai mistä on kyse. Jotta valtion