Kirjoittaja: Niklas Wilhelmsson, neuvottelevana virkamies, oikeusministeriö

Haastavatko uudet osallistumisen muodot vanhat käytänteet?

Viime aikoina on brexitin ja USA:n presidentinvaalien jälkimainingeissa käyty julkisuudessa runsaasti keskustelua liberaalin demokratian kriisistä. Suurena ongelmana on nähty eriarvoistumisen kasvaminen ja päättäjien etääntyminen kansalaisten arjesta. Myös suomalaisen demokratian heikkoutena voidaan pitää yhteiskunnallisen osallistumisen polarisoitumista, muun muassa iän, koulutuksen, sosioekonomisen aseman ja asuinpaikan mukaan. Tämä voi pitkässä juoksussa heikentää kansanvallan uskottavuutta sekä päätöksenteon legitimiteettiä.

​Kansainvälisen vertailevan tutkimusten mukaan suomalainen demokratia nauttii kuitenkin edelleen korkeaa arvostusta kansalaisten keskuudessa, ja sillä on vahvat yhteiskunnalliset perinteet. Marraskuussa 2016 julkaistun Legatum Instituten toteuttaman kansainvälisen vertailevan tutkimuksen mukaan Suomen julkishallinto on maailman paras ja suomalainen demokratia sijoittuu vertailumaiden kärkeen. Rohkaisevista tutkimustuloksista huolimatta ei ole syytä tyytyä nykytilaan, vaan demokratiaa on kehitettävä vastamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Osallistumisoikeudet ja menetelmät kehittyvät

Samaan aikaan kun keskustelua käydään demokratian kriisistä, perinteiset edustuksellisen demokratian muodot ovat saaneet rinnalleen uusia epämuodollisia ja verkostomaisia kansalaistoiminnan muotoja. Tietoyhteiskunnan kehitys avaa myös ovia uusien osallistumiskanavien ja -mahdollisuuksien kehittämiseen. Uusien osallistumismuotojen odotetaan lisäävän päätöksenteon legitimiteettiä ja kansalaisten sitoutuneisuutta poliittisiin päätöksiin sekä parantavan päätösten laatua. Parhaimmillaan yhdessä tekeminen tuo myös kustannussäästöjä ja parempia palveluita.

Viime vuosien aikana onkin tehty runsaasti lainsäädäntöuudistuksia, joiden tavoitteena on ollut tarjota kansalaisille entistä paremmat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet. Näistä on myös saatu rohkaisevia tuloksia. Esimerkiksi yli 80 prosenttia kansalaisista arvioi, että kansalaisaloite on parantanut demokratian toimivuutta.

Uuden kuntalain demokratiapykälät tulevat sovellettavaksi 1.6.2017.  Lain tavoitteena on entistä paremmin edistää kuntademokratian toteutumista ja kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen. Maakuntien perustamisen myötä kunnan elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli korostuvat. Samoin vahvistuvat kunnan elinympäristörooli, kehittäjä- ja kumppanuusrooli sekä osallisuus- ja yhteisörooli.

Myös tulevan maakuntalain tarkoituksena on luoda hyvät edellytykset maakunnan asukkaiden osallistumiselle, maakunnan ja sen asukkaiden väliselle vuorovaikutukselle sekä hallinnon avoimuuden ja asiakaslähtöisyyden edistämiselle.

Lisäksi sekä kunnissa että myös valtakunnan tasolla on viimeisten vuosien aikana otettu käyttöön monia toimivia osallistumismuotoja, joiden avulla voidaan kartoittaa kansalaisten mielipiteitä, kerätä kansalaisilta ideoita päätöksentekoa varten sekä kannustaa rakentavaan kansalaiskeskusteluun.

Onnistuminen riippuu halusta ja asenteista

On tärkeätä että olemme valmiita kehittämään entistä avoimempia ja elävämpiä demokratian muotoja.  Uusien demokratiamuotojen toimivuus riippuu kuitenkin merkittävästi siitä, missä määrin asukkaat kiinnostuvat vaikuttamisesta ja haluavat osallistua toimintaan ja siitä, missä määrin kunnat ja maakunnat ottavat käyttöön lain mahdollistamia vaikuttamisen ja osallistumisen tapoja.

Olennaiseksi kysymykseksi nousee myös se, minkälaista vuorovaikutusta on yhtäältä vaaleilla valittujen edustajien ja viranhaltijoiden ja toisaalta eri kanavien kautta osallistuvien kansalaisten välillä, sekä miten heidän ilmaisemansa näkemykset tulevat huomioiduiksi itse päätöksenteossa. 

Valtioneuvosto valmistelee parhaillaan oikeusministeriön johdolla demokratiapoliittista toimintaohjelmaa, jonka hankkeiden tavoitteena on konkreettisella tasolla tukea osallistumisoikeuksien toteutumista, uusien osallistumismahdollisuuksien käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen levittämistä niin valtion tasolla, kunnissa kun perustettavissa maakunnissa.

Meidän kaikkien yhteisenä tavoitteena tulisi olla entistä monimuotoisempi ja elinvoimaisempi demokratia.

Kirjoittaja

Niklas Wilhelmsson toimii neuvottelevana virkamiehenä oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikössä. Hänen vastuullaan ovat pitkään olleet mm. demokratian kehittämiseen liittyvät kysymykset.

Niklas Wilhelmsson

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.