Mikko Mehtonen 1.11.2016:
Mikko Mehtonen

Tanskalaiset ovat hyvin vapaamielisiä monessa asiassa paitsi kuntatalouden ohjaamisessa. Kuntatalouden ohjaus perustuu Tanskan kuntaliiton ja valtion väliseen budjettisopimukseen. 

Sopimuksessa määritellään kattosumma palvelutuotannon menoille sekä asetetaan raamit kuntien verotukselle ja lainanotolle. Kuntabudjettien pitää kokonaisuudessaan pysyä tässä summassa ja Kuntaliiton rooli on varmistaa, että kunnat eivät ylitä kattosummaa, haastava tehtävä siis.

Yksittäisten kuntien ei lain perusteella tarvitse noudattaa Kuntaliiton ja valtion välistä sopimusta. Järjestelmään liittyvät sanktiot kuitenkin luovat kunnille vahvan kannusteen pysyä sovitussa. Sanktiojärjestelmä on siinä mielessä katala, että se jakaantuu yksilölliseen ja kollektiiviseen osaan. Eli kuten armeijassa: jos yksi rikkoo sääntöjä, myös muita rangaistaan. Tämä luo vertaispainetta.

Peruskuvio menee näin:

  1. valtio ja Kuntaliitto neuvottelevat kokonaisraamin kuntamenoille,

  2. kunnat tekevät budjettinsa, Kuntaliitto varmistaa, että kunnat eivät budjetoi yli sovitun,

  3. kuntien budjetit lasketaan yhteen, jos kuntasektori on budjetoinut yli sovitun, seuraa sanktioita,

  4. budjettivuoden päätteeksi katsotaan, että onko toteuma vastannut budjetoitua, tässä vaiheessa voi tulla lisäsanktioita.

Tanskan kuntaliitolla on tärkeä mutta haastava rooli varmistaessaan, että kuntien budjetit pysyvät sovitussa. Seurasin vuoden 2017 budjettien tekoa Tanskassa ja huomasin, kuinka työ etenee käytännössä. Koordinaatioprosessi alkaa yleensä siten, että kuntien ensimmäisissä budjettiversioissa investointimenot ylittävät reilusti sovitun mutta toimintamenot pysyvät sovitussa. Budjettikoordinaatiosta muodostuu mielenkiintoinen neuvotteluasetelma, johon liittyy vangin dilemma: sinä ensin, minä sitten. Kuntaliiton onkin saatava kaikki kunnat osallistumaan tavoitteen saavuttamiseksi.

Sanktiot seurausta finanssikriisistä

Ennen vuotta 2011 budjettiylitykset olivat yleisiä ja etenkin finanssikriisin jälkeinen budjettisopimus romuttui räikein ylityksin. Tämän seurauksena käyttöönotettu nykymuotoinen sanktiojärjestelmä muutti kuntien talouskäyttäytymisen. Tämän todistaa jo se, että nykymuotoisia sanktioita ei ole pantu toimeen kertaakaan. Kunnat ovat pysyneet sovitussa ja Kuntaliitto on onnistunut koordinaatiotehtävässään. Sanktiot vähennetään suoraan kuntien saamasta valtionosuudesta siten, että miljardin euron menoylitys vähentää kuntien valtionosuutta miljardilla eurolla.

Sanktiojärjestelmä on johtanut siihen, että talousajattelu on levinnyt laajemmin kuntiin ja ilmapiiri on muuttunut. Palveluiden hintalappuja katsotaan nyt tarkasti ja kukaan ei halua ottaa niskoilleen sanktioita. Tämä on helpottanut budjetin vartijoiden työtä.

Valtion näkökulmasta malli on toimiva, Kuntaliitto toimii sovittelijana ja vahtikoirana varmistaen, että kunnat pysyvät sovitussa. Toisaalta kuntabudjettien koordinaatio ei ikinä onnistuisi ilman Kuntaliiton panosta, silloin tarvittaisiin jokin muu ohjausmalli.

Tanskan mallissa talousohjauksen kiristäminen ei perustunut organisaatioiden suurentamiseen vaan sääntöjen muuttamiseen. Vain terveydenhuolto on ylikunnallisten alueiden vastuulla. Kuntien vastuulla onkin edelleen noin puolet julkisen sektorin tehtävistä.

Kirjoittaja
Mikko Mehtonen

Mikko Mehtonen on kuntatalouteen erikoistunut kansantaloustieteilijä ja ekonomi. 
 
Inspiroituu matkustamisesta sekä kokeilevasta liikunnasta. Vapaa-aika täyttyy projekteilla kuten klassikkoautojen kunnostamisella.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.