Kirjoittaja: Pirjo Tulikukka, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toiminnanjohtaja

Osallistamisesta mahdollistamiseen

Kaikista kanavista parhaillaan valuva leikkauspuhe tympii ja luo voimattomuutta. Itse haluan toiminnallani edistää yksilöitä ja yhteisöjä voimauttavia pyrintöjä. Omassa tulevaisuusvisiossani inspiroivat ja kekseliäät, sosiaalisesti uutta luovat vahvat yhteisöt tuottavat hyvinvointia naapurustoissa ja paikoissa kaikkialla maassamme.

Sujuva ja inspiroiva arki virittää osallistumishalua. Se kannustaa uusia ihmisiä mukaan paikallisyhteisöjen piiriin ja toimintaan. Kansalaiset muuttuvat katselijoista ja seuraajista osallistujiks​​i ja tekijöiksi. Hallinnolta tämä kaikki edellyttää kuitenkin uudenlaista – voimakkaasti mahdollistavaa - otetta. 

Sitran uusijuoni.fi -sivustolla asia on demokratian näkökulmasta kiteytetty osuvasti. ”Julkisen sektorin kannattaa valjastaa ihmisten kiinnostus paikalliseen kehittämiseen siirtämällä päätösvaltaa lähemmäksi paikallistasoa. Ihmisiä tulee kannustaa omaehtoiseen toimintaan, jota liiallinen byrokratia ei saa hankaloittaa.” 

Demokratian täytyy uudistua lähivuosina radikaalisti. Muutoin ihmisten elämis- ja tekemismaailma erkaantuu omille raiteelleen, irtaantuen hallintojen maailmasta ja demokraattisesta päätöksenteosta. Itse haluan uskoa, että päätöksenteko siirtyy lähemmäs kansalaisia. Sitten kun rakenteiden muuttumisen kaoottinen vaihe on ohi. 

Resursseja omaehtoiseen paikallistoimintaan ja -hankkeisiin

Toimin itse Helsingissä kaupunginosien kehittämisen parissa. Osa siitä on perinteisesti järjestäytynyttä, osa uusien vikkelien kaupunkiliikkeiden toteuttamaa. Naapurustojen omaehtoisuuden – voimaantumisen – edellytys on, että toiminnan hallinta ja omistajuus on sitä toteuttavalla yhteisöllä itsellään. Ihmiset ovat aina tehneet ja tekevät jatkossakin valtavasti ilman rahallisia resursseja.

Mutta myös omaehtoisuutta tukevaa resursointia tarvitaan. Resursointi voi olla toimintatiloja tai paikallisten verkostojen koordinointia. Edistyneimmillään se on projektirahoitusta kekseliäiden kehittämisideoiden toteuttamiseen. Uudenlaisten vaihdannan tapojen ja alustojen myötä oman lähiympäristön muokkaamisen ja kehittämisen mahdollisuudet laajenevat. Asukastiheydeltään suurissa kaupungeissa lähipalvelut voivat tulevaisuudessa runsastua vähenemisen sijaan. 

Resursoinnin lisäksi tarvitaan luonnollisesti uusia päätöksenteon välineitä ja menetelmiä. Esimerkiksi Helsingissä paljon hehkutetusta avoimesta datasta on vielä pitkä matka hallinnon ja kansalaisten välisiin aitoihin kumppanuuksiin. Osallistuvan budjetoinnin kokeiluista voidaan vähitellen siirtyä niiden vakinaistamiseen. Jos hyvin käy..

Johtaminen uudistuu Helsingissä – kehittyykö myös lähidemokratia?

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi johtamisen uudistuksen kokouksessaan 16.3.2016. Asukkaiden näkökulmasta se on näyttäytynyt lähinnä pormestarimallista päättämisenä ja 31 viraston niputtamisesta neljään toimialaan. Asukkaita mietityttää, keskittääkö uudistus Helsingin jo keskitettyä hallintoa yhä harvempiin käsiin. Jää nähtäväksi, minkä verran ja millaista valtaa Helsingin poliitikot ovat valmiita jakamaan ’alaspäin’, esimerkiksi kaupungin eri osa-alueille. 

Alueellisen osallistumisen malli on tulevaisuudessa aivan välttämätön Helsingin kokoisessa kaupungissa. Helsingin kaupunginosayhdistykset ry eli Helka on tehnyt tätä pohjustavaa työtä erilaisten projektien kautta jo vuosia  muun muassa vuonna 2015 päättyneessä ”Paikallinen kehittämispolku” -projektissa. Siinä ehdotettiin kaupungin osa-alueille koottavia kehittämisverkostoja (Kehriä). Niissä paikalliset asukkaat, yrittäjät ja hallinto haluttiin saman pöydän ääreen. 

Välittäjiä tarvitaan

Kehriä tukemaan esitettiin ketterää asiantuntija-tukea tarjoavaa välittäjätahoa. Sille ei kuitenkaan yrityksistä huolimatta löydetty käynnistämisrahoitusta. Kehittämisen parissa puuhaavat toimivat edelleen hajallaan ja oman osaamisensa varassa. Voimavaroja tuhlaantuu. 

 Näen erityisesti välittävien tahojen roolin vahvistamisen jatkossa tärkeänä. Olivatpa ne sitten kaupunginosien kehittämistoimintaan tukea tarjoavia yhdistyksiä, palveluosuuskuntia tai verkkopohjaisia jakamisalustoja. Välittäjätahona voivat aivan hyvin toimia myös kaupungin tai kunnan hallintokunnat tai viranhaltijat. Sellaiset mahdollistamisesta kiinnostuneet. 

Verkostoyhteistyö voimaannuttaa

Kansalaisjärjestötoimijana on ollut erittäin antoisaa olla mukana Kuntaliiton demokratiaverkostossa ja verkoston neuvonantajissa. Tutustua eri puolilla Suomea toteutettaviin osallistumisen ja lähidemokratian edistämisen ponnisteluihin. Löytää samanhenkinen keskustelufoorumi, jota demokratian uudistaminen inspiroi. Varsinkin näin pääkaupunkilaisena toimijana sitä ”mökkiytyy” helposti omaan riittävän vilkkaaseen piiriinsä. Verkostosta olen kuitenkin ammentanut jatkuvasti ideoita ja kopioitavaa Helsinkiin. Puhumattakaan siitä, että olen päässyt tutustumaan aivan mahtaviin kuntademokratian edelläkävijöihin eri puolilta Suomea – vielä on paljon matkaa jäljellä!

 

Kirjoittaja

Pirjo Tulikukka on toiminut Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan toiminnanjohtajana vuodesta 2004. Hän on ollut mukana kehittämässä lukuisia paikalliseen osallistumiseen ja voimaantumiseen liittyviä kansalaisprosesseja Helsingissä sekä koordinoinut projekteja, joissa on pyritty aikaansaamaan julkisen, yksityisen ja 3. sektorin kumppanuuksia paikallistasolla. Työn ulkopuolella inspiraatiota tällä hetkellä ylläpitävät jooga, voimaruoka ja eri taiteenlajien harrastaminen.

Pirjo Tulikukka

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.