Pääekonomisti Minna Punakallio 12.4.2016:

Painajainen kuntataloudessa

Minna Punakallio

Yhtenä iltana viime viikolla metrossa ja metroasemilla vilisi harvinaisen paljon haalaripukuisia opiskelijoita. Nuorten vilinää oli piristävää katsella ja ajatukset siirtyivät kuin itsestään omiin nuoruusmuistoihin.

Opiskeluaikoja väritti erityisesti itsenäistyminen ja uudet opiskelupiirit, mutta kyllä muistissa on myös tiukkuus rahasta. Näin siitäkin huolimatta, että suurimman osan opiskeluajoista olen saanut nauttia nykyisen kaltaisesta korkeasta opintorahasta, eikä opintolainaa tarvinnut enää ottaa. Tuolloin opintoraha oli 1570 markkaa kuukaudessa, mikä on nykyrahaan muutettuna noin 380 euroa.

Metromatkan edessä työminäni tuli kuitenkin päälle ja ryhdyin miettimään, että mitäköhän olisin tehnyt, jos olisin saanut käteeni 380 euron opintorahan sijaan 550 euron verovapaan perustulon ja sen ylittävästä tulosta olisin joutunut maksamaan 43 prosenttia veroa.

Vastaus on selvä. Olisin elänyt opiskeluvuodet leppoisammin pelkällä perustulolla ja jättänyt kesätyöt väliin. Keikka- ja kesätöistä maksettava 43 prosentin veroaste olisi ollut huimasti enemmän kuin mitä minä jouduin aikoinani lisätöistä maksamaan, joten olisin nyt muutamaa kesätyöpaikkaa köyhempi. Varsinaista paloa saada se ensimmäinen varsinainen työpaikka opintojen jälkeen perustulo ja korkeat veroasteet eivät varmaan olisi vieneet mihinkään.

Juha Sipilän hallitus valmistelee kovaa vauhtia Suomeen perustulokokeilua vuosille 2017–2018. Kokeilun toimeenpanon ensimmäinen etappi oli maaliskuun lopussa, kun kokeilun esiselvitysraportti julkaistiin. Varsinaisen perustulon käyttöönotosta päätettäisiin vuonna 2019.

Tutkimustyöryhmän raportti kuvasi kattavasti erilaisia perustulomalleja ja niiden vaikutuksia sekä esitti johtopäätöksiä kokeiluun soveltuvista toimintatavoista. Varsinaiset päätökset etenemistavoista ja kokeilusta tekee valtioneuvosto vielä tämän vuoden aikana.

Myös Kuntaliitto tuotti selvitystyöhön lisätietoa julkaisemalla raportin perustulon ja kuntatalouden välisistä yhteyksistä. Tässä raportissa toimme esiin sen, että pienellä otoksella toteutettu kokeilu ei heilauta kuntataloutta mihinkään, mutta valtakunnallisessa järjestelmässä perustulon verottomuus ja muiden tulojen verottaminen reilun 40 prosentin veroasteella olisi kuntatalouden tulopohjalle monella tapaa painajaismainen.

On selvää, että tällaiset päätökset kaventaisivat kuntien tulopohjaa radikaalisti. Ratkaisua kuntien tulopohjan kaventumiseen ei kuitenkaan käsitelty perustuloa selvittävän työryhmän raportissa millään tavalla. Vastauksia ei herunut myöskään siihen, miten tuloista perittävä tasavero jaettaisiin jatkossa valtion ja kuntien kesken. Kunnilla kun on ja tulee jatkossakin olemaan erisuuruisia kunnallisveroprosentteja ja erisuuruisia veroprosenttien tuottoja. Perustulon rahoittaminen valtion ja kuntien kesken on siis täysin levällään.

Perustuloon liitetään suuria odotuksia tulonsiirtojärjestelmän yksinkertaistamisesta ja tukien maksatukseen liittyvän byrokratian vähenemisestä. Perustulo aivan varmasti pienentäisikin kuntien rahoitusvastuuta monista nykyisistä etuuksista, kuten perustoimeentulotuesta ja työmarkkinatuesta. Toisaalta 550 euron perustulo on sen verran matala, että sitä täydentäviä etuuksia jouduttaisiin väistämättä maksamaan edelleen. Eli perustulon säätäminen ei vielä poistaisi byrokratiaa.

Ja onhan itse perustulo rahoitettava jollakin tapaa. En usko, että kunnat pääsevät tästä rahoitusvastuusta täysin kuivin jaloin.

Minun korviini kalskahti perustulon esiselvitysraportin julkistamistilaisuudessa lausuma, että selvitystyötä ei tehdä pelkkää kokeilua varten vaan selvittämisen tavoitteena on todella uudistaa sosiaaliturvaa ja monimutkaiseksi paisunutta etuusjärjestelmää.

Kuntatalouden kannalta perustulo on kuitenkin suuri kysymysmerkki, jonka auki olevat asiat pitää selvittää huolella.

Kun metro pääsi kotiasemalle, mukavat opiskelumuistot olivat vaihtuneet tuskanhikeen.

Kirjoittaja
Minna Punakallio

Kuntaliiton pääekonomisti käy asian ytimeen ja pelkistää kansantalouden kiemurat selkokielelle - olennainen taloudesta.

Tehtävänäni on valvoa, että kunnat saavat talouspolitiikassa jatkossakin sen aseman mikä niille kuuluu. Talousasioiden ohessa nautin elämästä niin lenkkipolulla kuin kulttuurisaleissa.

Minna Punakallio Twitterissä: @MinnaPunakallio

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.