Kirjoittaja: Inga Nyholm, valtiovarainministeriö, kunta- ja aluehallinto-osasto

Täällä asukas, kuuleeko maakunta?

Maakuntien itsehallinto on herättänyt sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun aikana paljon keskustelua. On pohdittu, ovatko itsehallinnon keskeiset tunnusmerkit maakuntien osalta täyttymässä. Maakuntien demokratiasta ja sen tunnusmerkeistä on julkisessa keskustelussa sen sijaan puhuttu paljon vähemmän.

Mistä puhumme, kun puhumme demokratiasta?

Demokratia on laaja käsite, jonka määrittely vaatisi kokonaisen blogi-sarjan. Tiivistetysti demokratian keskeisinä elementteinä on pidetty (perustuslaillista ja monipuolueista) poliittista järjestelmää, joka takaa vapaat vaalit, laajat kansalais-, perus- ja ihmisoikeudet ja kansalaisten oikeusturvan. Oleellisen osan demokratiaa muodostaa myös kansalaisten aktiivinen osallistuminen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään.

Ihmisoikeudet, perusoikeudet ja yleisemmin oikeusvaltion periaatteet ovat pitkään olleet olennainen osa suomalaista julkista hallintoa ja lainsäädäntöä. Näiden periaatteiden varaan on rakentumassa myös uusi hallinnon taso, maakuntataso.

Maakuntien ylimpänä päätöksentekoelimenä tulee toimimaan vaaleilla neljän vuoden välein valittava maakuntavaltuusto. Tärkeimmistä maakunnan asioista päätetään siis demokraattisesti.  Kansanvalta toteutuu vaalien ja äänestämisen kautta.

Entä kansalaisten aktiivinen osallistuminen? Se ei voi 2020-luvun maakunnissa tai julkisessa hallinnossa ylipäätään toteutua vain äänestämällä. Maakuntalakiin - maakuntien toimintaa koskevaan ”peruslakiin” – ollaankin sisällyttämässä päätöksenteon demokraattisten peruselementtien ohella pykäliä asukkaiden oikeudesta osallistua ja vaikuttaa.

Käytäntö ratkaisee

Suunnitteilla olevat hallinnonuudistukset ovat demokratian näkökulmasta merkityksellisiä. Jatkossa julkisessa hallinnossa on kolme itsenäistä toimijaa: valtio, maakunnat ja kunnat.

Maakuntien toimintaa ja hallintoa sekä demokraattista päätöksentekoa ja osallistumista koskevat periaatteet ovat olemassa ja ohjaavat maakuntien toimintaa vasta, kun ne on valmisteilla olevaan lainsäädäntöön kirjattu. Kunnista on siirtymässä merkittäviä tehtäviä maakunnalle. Siksi on tärkeää, että asukkailla on lainsäädäntöön perustuva oikeus osallistua myös uuden hallintotason päätöksentekoon, saada siitä tietoja ja vaikuttaa siihen. Se, mitä lakiin osallistumisesta tai laajemmin demokratiasta kirjataan, ei olekaan yhdentekevää.

Tiedämme kuitenkin jo, että lainsäädäntö luo kansalaisten aktiivisuudelle ja demokratian toteutumiselle puitteet. Vasta käytännön maakuntaelämä tulee osoittamaan, käydäänkö vaaliuurnilla aktiivisesti, kuuleeko ja kuunteleeko maakuntahallinto asukastaan ja palveluidensa käyttäjiä ja jos, miten ja missä asioissa. Käytäntö, asenteet ja toiminta ratkaisevat.

Aktiivinen osallisuus maakuntademokratian peruspilarina

Aina toisinaan saa vastata kysymyksiin aktiivisen suoran osallistumisen aidosta merkityksestä. Edelleen se varsin usein asettuu vastakkain joko edustuksellisen järjestelmän tai taloudellisten realiteettien ja pienenevien resurssien kanssa. ”Demokratiahötöstäkin” kuulee joskus puhuttavan.

Suomi on pitkään paininut osallistumisen eriarvoisuuden, jatkuvasti putoavien äänestysprosenttien ja julkiseen hallintoon kohdistuvan luottamuspulan kanssa. Legitimiteettikriisi ja eriarvoistuminen voivat pahimmassa tapauksessa johtaa varsin ikäviin seurauksiin. Samanaikaisesti demokraattinen järjestelmämme on maakuntien perustamisen myötä merkittävästi muuttumassa. 

Tämän kehityksen valossa on oleellista, että maakuntien demokratian yksi peruspilareista rakentuu kansalaisten aktiivisen osallistumisen varaan. Hallituksen huhtikuussa tekemien linjausten mukaan maakunnan yhtenä tehtävänä on ”maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen”. On vaikea kuvitella, että maakuntademokratia tai maakunnallinen identiteetti voisivat muodostua ilman maakunnastaan kiinnostuneita, aloitekykyisiä ja vaikuttamaan pyrkiviä maakunnan asukkaita, joiden toiminnalle ja toimeliaisuudelle maakunta luo edellytyksiä.

 

Kirjoittaja

Inga Nyholm toimii neuvottelevana virkamiehenä valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla. Hänen vastuullaan ovat pitkään olleet mm. kuntademokratian kehittämiseen liittyvät kysymykset. Hän toimii lisäksi kuntajohtamisen dosenttina Tampereen yliopistossa.

Inga Nyholm

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.