Kirjoittaja: Tytti Tuulos, erikoissuunnittelija ja Sokran aluekoordinaattori, THL

Yksilön ja yhteiskunnan välissä on pehmeä sidosaine

Erilaisille osallisuuden määritelmille on yhteistä kuuluminen johonkin. Osallinen ihminen tulee nähdyksi ja kokee olevansa merkityksellinen osa yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Osallisuuden määrittely on ajankohtaista juuri nyt, kun halutaan muutosta rakenteisiin, kuntien ja maakuntien ohjelmatyöhön, olivatpa yksittäiset painotukset sitten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisessa, yhdenvertaisuudessa tai kuntademokratian edistämisessä.

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra haluaa nostaa heikoimmassa asemassa olevien ääntä tässä ajassa. Tästä syystä Sokran määritelmä osallisuudesta on mahdollisimman moniulotteinen. Se sisältää aina ajatuksen yhteenkuuluvuudesta omiin ja yhteisiin voimavaroihin, joita ovat luottamus ja keskinäinen kunnioitus, toimeentulo, palvelut, tieto, taito, toiminta ja yhteiset merkitykset.

Kenelle kaikille osallisuus kuuluu?

Mistä tietää, ettei osallisuuden edistämisestä olla luomassa uutta näennäiskulttuuria?

Sokra tukee tällä hetkellä yli 170 hanketta, joissa tunnistetaan osattomien todellisuutta.

Hankkeiden alhaalta ylöspäin suuntautuvassa osallisuustyössä puhutaan todellisista ihmisistä ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Syrjäytymisestä, syrjinnästä, köyhyydestä, työttömyydestä, päihteistä, mielenterveydestä.

Osallisuuden edistäminen on kaikille kuuluvaa työtä, jossa edistetään kuulluksi tulemista ja tukitoimia, joilla ihminen pääsee vaikuttamaan elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Entä, jos ministeriöissä, kunnissa ja hankkeissa ymmärrettäisiin osallisuus yhteisenä asiana? Vähimmillään arjen osallisuustyö tarkoittaa unhoon jääneiden hyvien tapojen uutta arvonnousua kaikessa toiminnassa.

Osallisuustyö on usein radikaali teko

Eri puolilla maata on käynnissä mielekästä hanketoimintaa. Mielekkyys syntyy siitä, että kehittämistyöhön osallistuvat myös kuntalaiset itse.

Yhdessä suunnitellaan monimuotoisia kohtaamisten paikkoja kirjastoissa, yhteisöllisissä keittiöissä, yhteissaunoissa, kyläolohuoneissa ja työpajoissa. Näissä paikoissa rikotaan ainakin hetkellisesti sosiaalisia hierarkioita ja murretaan muureja. Näissä paikoissa uskotaan ihmisen kykyyn osallistua yhteisten asioiden suunnitteluun, erityisesti kun ne koskevat häntä itseään. Itsemääräämistä kunnioittavissa yhteisöissä keskeistä on ajatus ihmisten omaehtoisesta vaikutus- ja vallankäytöstä. Tämän ymmärtäminen on ehdoton ja aito tie kohti hyvinvoivaa ja osallistavaa paikallisdemokratiaa. 

Osallisuustyö on autenttista vuorovaikutusta ja demokratiaa

Viimeistään nyt on aika rikkoa ihmisten ”selän takana ja hyvässä tarkoituksessa” tehdyt päätökset sekä tunnistaa epäautenttisen ja autenttisen vuorovaikutuksen erot. Onnistuneen kansalais- ja asukaslähtöisen kehittämistyön edellytyksenä on autenttinen vuorovaikutus. Siinä kohdataan ihminen aidosti osana ympäristöään. Epäautenttisessa vuorovaikutuksessa yksilö jää ”jokaisen” varjoon. ”Jokaisen” vietävänä olevana yksilön ei tarvitse ottaa vastuuta ja koetella mahdollisuuksiaan.

Maailma näyttäytyy erilaisena kaikkein heikoimmassa asemassa olevien – yhteiskunnan ulkopuolelle joutuneiden nuorten, pitkäaikaistyöttömien tai maahanmuuttajien – kuin hyvinvoivien työssäkäyvien näkökulmasta. Viisas yhteisö kykenee tunnistamaan erilaisia todellisuuksia.

Sokrassa mietimme, tunnistavatko uudet osallisuustyöryhmien jäsenet kaikkein heikoimmassa olevien elämää?  Kuntapäättäjät, samoin kuin me Sokrassa, toivomme lisää ”hintalappuja” osallisuustyön taloudellisista vaikutuksista. Osallisuustyön vaikutusten arviointi on uusi haaste myös tutkimukselle. 

Osallisuustyö lepää lähiyhteisöissä

Viestimme osallisuutta edistäville kunnille on, että meneillään oleva kehittämistyö kannattaa ottaa vakavasti! Elinympäristöt, jotka turvaavat ihmisten arjen ja luovat asukkaille osallisuuden tunteen, kaventavat valtamekanismeja ja luovat hyvinvointidemokratian kasvua.

Osallisuustyölle tarvitaan muutosta tukevia rakenteita; osaavaa johtajuutta, kehittyneitä seurantajärjestelmiä, ennakkoluulottomia toimijoita, yhteentoimivaa monirahoitusta. Tarvitaan lisää osallisuustietoutta kaikkiin hallinnollisiin elimiin sekä rohkaisua kehittäjien ja päätöksentekijöiden vuoropuheluun. Hyvän muutos, joka lähtee alhaalta ylöspäin, synnyttää parhaimmillaan painetta paikalliseen päätöksentekojärjestelmään. Voiko meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden uudistaminen toimia myös osallisuustyön sidosaineena?

Kirjoittaja

Terveydenhuollon maisteri, erikoissuunnittelija ja Sokran aluekoordinaattori Tytti Tuulos työskentelee THL:ssä. Hänellä on 30 vuoden monipuolinen ammattiura hyvinvointia ja terveyttä edistävässä toiminnassa.

Tytti Tuulos

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.