Maarit Kallio-Savela 24.4.2017
Maarit Kallio-Savela

Hallitus on juuri antanut esityksen uudeksi ammatillisen koulutuksen laiksi. Laki lisäisi koulutuksen järjestäjien lakisääteisiä velvoitteita, vaikka rahoitusta on leikattu tuntuvasti. Käytännössä merkittävät säästöt saadaan aikaiseksi vain koulutuspaikkoja vähentämällä ja siirtämällä koulutusvastuuta työpaikoille.

Ammatillisen koulutuksen uudistaminen on tarpeellista ja lakiesitys tuo monia hyviä muutoksia. Koulutuksen järjestäjien on kuitenkin vaikeaa ratkaista laajenevien velvoitteiden ja vähenevän rahoituksen välinen yhtälö.

Lakiesityksen mukaan merkittävimmät kustannussäästöt saadaan aikaiseksi tunnustamalla aikaisemmin hankittua osaamista sekä siirtymällä tutkintotavoitteisesta koulutuksesta tutkinnon osien suorittamiseen. Käytännössä näin saadaan säästöjä julkiseen talouteen vain vähentämällä koulutuksen volyymia eli opiskelijatyövuosia. Siis paikkoja leikkaamalla. Arvioitu 116 miljoonan säästösumma vastaa noin 13 000 opiskelijapaikan vähentämistä.

Toinen merkittävä tapa säästää on siirtää oppimista työpaikoille. Siirtämällä koulutusvastuuta työpaikolle arvioidaan saatavan aikaiseksi lähes 100 miljoonan euron säästöt.

Epävarmaa on, ovatko työpaikat valmiita merkittävässä määrin kantamaan vastuuta kasvavan opiskelijajoukon oppimisesta.

Laajenevista tehtävistä 90 miljoonan euron kustannukset

Lakiuudistus yhdistäisi nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen. Kahden lain yhdistäminen tehostaa koulutusprosesseja, mutta tuottaa merkittäviä lisäkustannuksia ammatillisen koulutuksen järjestäjille laajenevien velvoitteiden myötä.

Kuntaliitto arvioi, että laajentuvista tehtävistä aiheutuu koulutuksen järjestäjille 84 miljoonan euron ja kunnille 6,6 miljoonan euron euron lisäkustannukset.

Esimerkiksi maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen oikeus maksuttomaan kouluruokailuun laajenee koskemaan myös aikuisopiskelijoita. Lisäksi kuntien velvollisuus järjestää oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluja laajenee.

Toteutuuko koulutustakuu?

Hallitusohjelmassa luvataan, että kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. Tätä lupausta lakiesitys ei kuitenkaan lunasta.

Nähtäväksi jää, kannustaako lakiesityksessä esitetty rahoitusjärjestelmä riittävästi koulutuksen järjestäjiä ottamaan kaikki perusopetuksen päättäneet mukaan ammatilliseen koulutukseen.

Kuntaliito on esittänyt, että järjestämisluvassa olisi erillinen koulutustehtävä perusopetuksen päättäneiden koulutukseen. Näin voitaisiin taata, että jokainen perusopetuksen päättävä saa koulutuspaikan joko lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta.

Kuntaperusteisuus säilyy

Hyvää reformissa on, että paikallinen päätösvalta säilyy alueilla. Kunnat ja kuntayhtymät sekä kuntaomisteiset osakeyhtiöt voivat toimia ammatillisen koulutuksen järjestäjinä. Lisäksi kunnat rahoittavat jatkossakin ammatillista koulutusta.

”Pakkoyhtiöittäminen” sekä valtion rahoitukseen ja vankkaan ohjaukseen siirtyminen ei siis toteutunut.

Suomen erilaisten alueiden elinkeino-, työllisyys ja koulutuspolitiikan näkökulmasta tämä on hyvä ratkaisu. Paikallisella päätöksenteolla voidaan parhaiten, nopeasti ja joustavasti vastata alueen asukkaiden ja työelämän koulutustarpeisiin.

HE 39/2017 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Kuntaliiton lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle

 

Kirjoittaja
Maarit Kallio-Savela

Maarit Kallio-Savela on ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Maarit Kallio-Savela Twitterissä: @KallioMaarit

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.