Johanna Viita 25.8.2017:

Budjettiriihestä työrauha sote- ja maakuntauudistuksen valmistelulle

Johanna Viita

Valtiovarainministeriön budjettiesitys sai maakuntien sote- ja maakuntauudistuksen valmistelijat ymmälleen. Heidän ensi vuoden palkkarahoikseen oli esitetty tasan nolla euroa. Myöskään uudistuksen tärkeimmästä edellytyksestä eli maakuntien tietohallinnon rahoituksesta ei saanut selvää. Vuosisadan uudistusko toteutuu itsestään ja sivustaseuraamalla vaiko ”jonkun muun” rahoituksella?

Kun lakipaketit hyväksytään eduskunnassa ensi vuonna, maakuntien pitää olla valmiita käynnistämään voimaanpanolain edellyttämät tehtävät. Valmistelutoimielimet onkin jo nimetty 16 maakunnassa. Ne toimivat nyt työryhminä ja muuttuvat virallisiksi toimielimiksi sen jälkeen kun lait hyväksytään. Moni maakunta on myös jo saanut rekrytoitua ja on rekrytoimassa lisää valmistelijoita. Valmistelutyön määrä ei ole riippuvainen lain hyväksymisen ajankohdasta. Mitä myöhemmäksi lakien hyväksyminen menee, sitä enemmän töitä pitää tehdä esivalmistelun aikana.

Sinänsä vuoden lisäaikaan suhtaudutaan maakunnissa pääosin positiivisesti. Lisäaika ei kuitenkaan ole hengähdystauko, se pitää myös käyttää hyödyllisesti. Lisäajan käyttäminen edellyttää valtion vastuulle kuuluvaa rahoitusta. Sanomattakin on selvää, että valmisteluajan kasvaessa myös resurssitarpeet kasvavat. Ei ketään valmistelijaa voi lomauttaa lainvalmistelun ajaksi.

Budjettiriihen yhtenä tuloksena pitää olla työrauha sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun maakunnissa. Ei voi olla oikein eikä järkevää, että maakunta- ja muutosjohtajat joutuvat monta kertaa vuodessa ottamaan julkisuuden kautta kantaa valmistelurahoituksen vähyyteen ja valmistelun mahdolliseen keskeytymiseen. Esivalmistelun rahoitukseen pitää pysyä ensi vuonna vähintään kehysriihessä jo päätetyllä tasolla eli 45 miljoonassa eurossa. Lisäksi maakuntien ICT-valmistelun rahoitus on turvattava maakuntien esittämässä laajuudessa, noin 106 miljoonaan eurossa.

Työrauha tarvitaan nyt heti, eikä joulukuussa eduskunnan talousarviopäätöksen jälkeen. Osa ensi vuoden rahoituksesta pitää myöntää vuoden 2017 toisen lisätalousarvion yhteydessä ns. siirtomäärärahana. Kuka huippuosaaja odottaa jouluun asti saadakseen tietää, jatkuvatko työt vuodenvaihteen jälkeen? Kuka poliitikko päättää rekrytoida lisää valmistelijoita, jos vaarana on, että valtiolle kuuluvat valmistelukustannukset kaatuvat oman organisaation niskaan? Hattua nostan kaikille päättäjille ja valmistelijoille, jotka tässä paineessa tekevät huipputyötä ja luovat luottamusta ympärilleen. He käytännössä takaavat, että vuosisadan uudistus oikeasti toteutuu ja toteutuu vieläpä hyvin. Luottamusta luomaan tarvitaan nyt myös hallitus.

Kirjoittaja
Johanna Viita

Johanna Viita on Kuntaliiton maakunta-asioiden kehityspäällikkö.

Johanna Viita Twitterissä: @viita_johanna