Arto Koski 12.12.2017:
Arto Koski

Tuntuu hienolta etuoikeudelta kuulua niihin, jotka saavat viettää reaaliajassa Suomen satavuotisjuhlavuotta. Kun ajattelen aikaa 55 vuotta taaksepäin mennessäni ensimmäiselle luokalle kansakouluun, ei silloin osattu vielä uneksia siitä, mitä kaikkea hyvää seuraavat vuosikymmenet toisivat tullessaan.

En kuitenkaan ryhdy tässä blogissani listaamaan hyvinvointiyhteiskuntamme suuria saavutuksia, vaan käännän katseen tulevaan: ”Back on back ja katse futureen” kuten täällä Helsingin Kalliossa on tapana sanoa. Suomi 100 vuotta on innostanut ihmisiä pohdiskelemaan, mitä kaikkea seuraavat vuosikymmenet voivat tuoda tullessaan. Itseäni kiinnostaa erityisesti kolme vahvassa muutoksessa ja toisiinsa kytköksissä olevaa T:tä eli teknologia, työ ja tieto.

Uusi teknologia ylittää ymmärryksen

On varmaa, että teknologia etenee seuraavan sadan vuoden aikana aivan uusiin ja ennalta arvaamattomiin sfääreihin. Esimerkiksi futuristit Elina ja Kari Hiltunen ovat hahmottaneet vuoteen 2035 jo sellaista maailmaa, johon oma mielikuvitukseni ei riitä.

Yksi uuden teknologian suurimpia mahdollisuuksia liittyy tekoälyn kehittämiseen. Tekoälyn ”viisastumisen” myötä ihmiset ovat vaarassa joutua jakamaan tähän saakka ainutlaatuisen ominaisuutensa eli tietoisuuden. Yuval Noah Harari toteaa suositussa kirjassaan Homo Deus, että niin kauan kuin äly ja tietoisuus kulkivat käsi kädessä, niistä keskustelivat lähinnä vain filosofit. Mutta nyt siitä on tulossa tärkeä taloudellinen ja myös poliittinen kysymys.

Futuristi James Wallman on arvioinut rohkeasti, että ilman kuljettajaa liikkuvat autot tulevat yleistymään jo 2020-luvun alussa. Kun maailman liikenteessä kuolee joka vuosi yli miljoona ihmistä, voisi olettaa, että roboteilla olisi varsin helppo tehtävä osoittaa oma paremmuutensa kuljettajina. Mutta roboteilta vaaditaan huomattavasti enemmän kuin ihmisiltä ja siksi robottien autokoulut jatkuvat…

Terveyteen liittyvä teknologia on aivan erityisen mielenkiintoista, koska sen avulla ihmisten terveyttä voidaan edistää ja elinikää pidentää. Muistan takavuosilta erään japanilaisen tulevaisuustutkijan ennakoineen, että vuodesta 2025 lähtien ihmisen odotettavissa oleva elinikä kasvaa vuodessa jo yli vuoden. Toisin sanoen kuolema alkaa loitontua meistä. Toivottavasti nyt ei kuitenkaan aivan loputtomasti!

Työn tulevaisuus jakaa mielipiteitä

Näyttää vahvasti siltä, että työ tulee olemaan seuraavien vuosikymmenten aikana nykyistäkin tärkeämpi puheenaihe ja se näyttää jakavan hyvin vahvasti asiantuntijoidenkin mielipiteitä. Osa futuristeista on sitä mieltä, että robotit tai oikeammin erilaiset algoritmit vievät ihmisiltä merkittävän osan nykyisistä työpaikoista. Puhutaan jopa ns. Engelsin paussista, jolloin työntekijöiden taloudelliset olot tulisivat heikkenemään pidemmäksi aikaa.

Pessimistien vastapainona on suuri joukko optimisteja, jotka näkevät työn tulevaisuuden valoisana. Heidän mukaansa vanhaa työtä katoaa, mutta tilalle tulee uutta työtä runsaasti enemmän. Ihmiset ja robotit muodostavat  oivallisia työpareja siten, että robotit hoitavat raskaat rutiinityöt ja ihmiset voivat keskittyä entistä painokkaammin muihin tehtäviin, esimerkiksi asiakastyöhön.                                                                                                                                                                 

Moni asiantuntija ennakoi, että robotisaatio tulee myös palauttamaan työtä halvan työvoiman maista takaisin Suomeen. Esimerkiksi futuristi Risto Linturilla on kiinnostava näkökulma asiaan. Hän on todennut, että robotit hajauttavat tuotantoa, mikrotehtaat tulevat yleistymään ja maailmankauppa sekä kuljetustarpeet tulevat vähenemään.

Tietoa nopeasti - uutta taitoa työläämmin

Nykyisin tietoa on valtavasti ja se virtaa nopeasti - mukaan lukien myös virheellinen valetieto. Jatkuuko trendi vai tukkeutuvatko internettiin perustuvat tiedonvälityskanavat jo seuraavien vuosikymmenten aikana? Internetin kasvuvauhti on ollut huimaa 1990-luvun alusta lähtien. Nykyisin maailmassa on jo yli miljardi aktiivista verkkosivustoa ja internetin käyttäjiä yli kolme miljardia.

Myös tieteellisen tiedon tuotanto kasvaa ennätyksellisen nopeasti, sillä tieteellisten julkaisujen määrä tuplaantuu kutakuinkin kymmenen vuoden välein. Löydämme uudet faktat helposti omasta älypuhelimestamme, mutta uusien taitojen opettelu vaatii enemmän aktiivisuutta ja aikaa. Se miten kykenemme kehittämään jatkossa omaa koulutusjärjestelmäämme vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, tulee olemaan yhteiskuntapolitiikkamme avainkysymyksiä.  

Mielikuvitusta ja nöyryyttä

Elämme ajassa, jossa tapahtuu muutoksia enemmän ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Tulevien uusien innovaatioiden ennakoiminen on vielä suhteellisen helppoa, mutta niiden käyttötapojen ja läpimurtoajankohtien ennakoiminen on jo huomattavasti vaikeampaa. Esimerkiksi vanhoista hitaasti etenevistä innovaatioista sopii vetoketju, joka keksittiin 1910-luvulla ja käytettiin ensimmäisessä maailmansodassa, mutta alkoi yleistyä toden teolla vasta 1930-luvulla.  

Professori Alf Rehn on todennut osuvasti, että hyvä johtaja tarvitsee hyvää mielikuvitusta, koska tuleva aina yllättää - ja paljon nöyryyttä, jotta ei liioittelisi omia kykyjään hallita tulevaa. Rehnin evästys sopii meille kaikille, joten siinä hengessä hyvää matkan jatkoa Sinulle tällä älykkään teknologian aikakaudella!

Kirjoittaja
Arto Koski

Kuntaliiton erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikössä. 
 
Uutena harrastuksena tulevaisuus ja sen pohtiminen tutkijoiden avustuksella. 

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.