Leena Pöntynen 3.4.2017:

Harrastaminen nousi suosituksi vaaliteemaksi eikä suotta – kyse on miljardiluokan palvelusta

Leena Pöntynen

 

Kuin varkain puolue toisensa jälkeen on nostanut kuntavaalien teemaksi harrastamisen. Aiemmin tällä viikolla luovutimme opetus- ja kulttuuriministerille työryhmämme näkökulman siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle saataisiin harrastus.

Harrastukset ovat keskeinen osa lasten ja nuorten elämää. Useiden tutkimuksien mukaan harrastaminen mm. vähentää syrjäytymistä ja epätoivottua käyttäytymistä.

Työryhmän mielestä jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata mieleinen harrastus lisäämällä toimijoiden yhteistyötä erityisesti koulupäivän yhteydessä järjestettävässä harrastustoiminnassa, ottamalla käyttöön saavutettavuutta parantavia malleja ja menetelmiä sekä luomalla harrastustoimintaan uusia innovatiivisia tapoja tavoittaa ja osallistaa lapset ja nuoret.

Kunnat ovat kehittäneet lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia koko itsenäisen Suomen ajan. Ensimmäinen urheilulautakunta perustettiin Helsinkiin jo vuonna 1919. Liikunta- ja nuorisoalan lainsäädäntökin on kunnissa ollut voimassa jo kymmeniä vuosia.

Kunnat satsaavat liikuntaan, nuorisoon ja kulttuuriin miljardin vuosittain

Suomen kunnissa on esimerkiksi 36 000 liikuntapaikkaa, joista 250 on uimahalleja ja 220 jäähalli. Näistä 70-80 prosenttia on kuntien omistamia, ylläpitämiä ja hoitamia.

Monet tiloista ovat myös laajasti maksutta lasten ja nuorten käytössä. Pelkästään liikuntapaikkojen jälleenhankintahinta on noin 16 miljardia euroa.  Kunnat käyttävät liikuntaan (ilman opetustoimen menoja) liki miljardin vuosittain.

Nuorisotiloja Suomessa on noin tuhat ja niitä on jokaisessa Suomen kunnassa. Kuntien nuorisotoimi työllistää noin 3400 työntekijää ja liikuntatoimi noin 4500 työntekijää.

Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto toimii jo yli 90 prosenttia kunnista ja 264 kunnassa on nuorten työpaja, joissa käy vuosittain noin 13 000 nuorta asiakasta. Kunnat käyttävät nuorisotyöhön yli 220 miljoonaa euroa vuodessa.

Kun vielä muistetaan, että kunnat ylläpitävät kirjastoja sekä taide- ja kulttuuritiloja ja oppilaitoksia, voidaan hyvin todeta, että kunnat muodostavat perustan kaikelle harrastustoiminnalle. Lisäksi kunnat avustavat erilaisia kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä ja seuroja, jotka edistävät lasten ja nuorten harrastamista.

Kunnissa tehdään myös monipuolista toimialarajat ylittävää yhteistyötä harrastustoiminnan edistämiseksi. Kuntien liikunta- ja nuorisotoimi ovat vaikuttavuudeltaan ja kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta merkittävässä roolissa. Muuttuvassa tilanteessa näitä tulee edelleen vahvistaa ja kehittää.

Sote-uudistus nostaa sivistyksen kunnan keskeisimmäksi toimialaksi

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnan päättäjät ovat uudessa tilanteessa, kun sivistystoimi nousee keskeisimmäksi kunnan toimialaksi.

Lasten ja nuorten harrastamisen edistäminen on oiva mahdollisuus kuntien päättäjille aidosti kuulla paikallisten nuorten toiveita siitä, millaisia harrastusmahdollisuuksia lapset ja nuoret paikkakunnilleen haluavat.

Koulut, oppilaitokset ja nuorisotilat ovat mitä mahtavimpia harrastamisen alustoja lapsille ja nuorille. Harrastamista voidaan edistää monenlaisella yhteistyöllä sekä toimialojen välillä että kolmannen sektorin kanssa. Panostus harrastamiseen on panostusta kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä kunnan elinvoimaisuuteen.

Myös valtion panostusta tarvitaan – valtionosuudesta niistämisen loputtava

Harrastamisen edistämisen noustua puolueiden vaalipuheisiin odotamme vaalien jälkeen myös valtion tasolta panostusta lasten ja nuorten harrastamiseen.

Kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta niistäminen tulee loppua ja asiaan on kohdistettava myös erillisrahoitusta.

Kunnat ottavat nämä rahoitukset ilo mielin vastaan ja rakentavat paikallisesti parasta mahdollista harrastamisen kenttää lapsilleen ja nuorilleen.

Kirjoittaja
Leena Pöntynen

Leena Pöntynen on esi- ja perusopetuksen erityisasiantuntija Kuntaliitosta.