Hanna Vakkala 21.12.2017:

Heikko tietämys uudistuksesta altistaa ristiriidoille

Hanna Vakkala

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun liittyviä konflikteja ja irtiotoiksikin äityneitä tilanteita on alkanut nousta esiin maakunnista. Lapin ja Meri-Lapin kärjistynyt tilanne sote-ulkoistuksessa on esimerkki ilmapiiristä, jossa keskusteluyhteyden ja yhteisten tavoitteiden puutteet ovat johtaneet luottamuspulaan ja osaltaan vaikuttaneet yhteisestä linjasta poikkeaviin ratkaisuihin epävarmassa tilanteessa.

Millaisena nähdään uudistuksen valmistelun ilmapiiri maakunnissa kuntien näkökulmasta? Tutkimme asiaa ARTTU2-ohjelmaan sisältyvässä uudistuksen reaaliaikaisessa arviointitutkimuksessa ja löysimme kiinnostavia, mutta myös hälyttäviä tuloksia. Lokakuussa 2017 toteuttamassamme REA-puntarikyselyssä tutkimuskuntien johtavat viranhaltijat ja päättäjät kuvaavat ilmapiiriä hyvin vaihtelevin tavoin. Luonnollisesti ilmapiirissä ja valmistelun etenemisessä on maakuntakohtaisia eroja, mutta aineistomme paljastaa myös muita selittäviä tekijöitä.

Kysyimme, miten luonnehtisit ilmapiiriä maakunnassasi sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa.  Näkemykset ilmapiirin ja keskustelun luonteesta jakaantuvat avoimen (32 %) ja sisäpiirimäisen (40 %) kesken. Vastaajista 40 prosenttia kuvaa keskustelun olevan faktoihin perustuvaa, mutta toisaalta yli 30 prosenttia näkee sen olevan mielikuviin perustuvaa tai populistista. Olisi loogista päätellä, että tämä johtuu lähinnä erilaisesta keskustelukulttuurista ja yhteistyön kokemuksista maakuntien välillä. Tulokset osoittavat vastausten kuitenkin vaihtelevan todella paljon kuntien sisällä. Miksi ilmapiirin kokemukset vaihtelevat saman kunnan sisällä jopa ääripäästä toiseen?

Sekä keskustelua sallivaa että ristiriitaista

Keskustelun toimivuutta koskevat kysymykset avaavat asiaa. Maakuntien ilmapiirin koetaan usein (40 %) olevan keskustelua sallivaa, mutta lähes yhtä usein (37 %) ristiriitaista. Ristiriitaiseen ilmapiiriin on jossain määrin liittynyt kuntakohtaisten intressien ajamista maakunnan kokonaisuuden katsomisen sijaan. Ristiriitainen ilmapiiri – jota on koettu lähes kaikissa kunnissa – on kytkeytynyt kuntien välisiin jännitteisiin. Peräti 43 prosenttia vastaajista kuvaa ilmapiirin lisänneen kuntien välisiä jännitteitä. Voi olla, että ristiriidat ovat johtaneet myös keskustelun tukahduttamiseen. Huomionarvoista on, että vain 20 prosenttia vastaajista kuvaa valmistelun vahvistaneen tai rakentaneen kuntien välistä yhteistyötä.

Keskeisinä selittävinä tekijöinä esiin nousevat vastaajan asema ja tietämys uudistuksen etenemisestä maakunnassa. Johtavista luottamushenkilöistä peräti puolet kokee keskustelun ristiriitaisena, johtavista viranhaltijoista 29 prosenttia. Merkittävin yhteys ilmapiirin kokemiseen on kuitenkin sillä, kuinka hyvin vastaajat tuntevat uudistuksen valmistelua maakuntatasolla. Heikommin valmistelun etenemistä tuntevat kuvailevat ilmapiiriä useammin sisäpiirimäisenä, populistisena ja ristiriitaisena. Hyvin valmistelua tuntevat puolestaan kuvaavat sitä herkemmin avoimeksi, faktoihin perustuvaksi ja kokonaisuuden etua ajavaksi.

Osallisuus on avainasemassa

Luottamushenkilöt kokevat maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun olevan pitkälti viranhaltijalähtöistä. Lisäksi kevään kuntavaalien jälkeen valtuustoissa on uusia valtuutettuja, jotka eivät välttämättä juurikaan tunne prosessin etenemistä. Jos myös johtavilla päättäjillä on kokemuksia valmistelun ulkokehälle jäämisestä, herää tärkeä kysymys siitä, kuinka laajalti tiedon ja osallisuuden puutteita kunnissa ilmenee, miten perusteellisesti niihin nyt vastataan ja miten niihin pitäisi vastata?

Epävarmassa muutostilanteessa tiedon ja osallisuuden tarpeet ovat voimakkaimmat niillä, jotka ovat valmisteluprosessin ulkokehällä. He näkevät hankalasti hahmotettavia maakunnan kysymyksiä, joihin ei kuntatasolla koeta olevan vaikutusvaltaa. Tällöin voi nousta houkuttelevaksi ratkaista asioita niillä keinoilla, mitä päättäjillä on nyt käytössään. Tästä näkökulmasta kasvaa riski sille, että kärjistyviä konflikteja ja irtiottoja tullaan näkemään jatkossakin, ja jopa kiihtyvään tahtiin. Osallisuuden ja vuorovaikutteisen tiedon ja toiminnan merkitys uudistuksen onnistumiselle on viimeinkin tunnistettava sekä kansallisella tasolla että maakunnissa - ja aivan erityisesti kunnissa, jotka kaikkein helpoiten joutuvat paitsioon. 
 

Hanna Vakkala

HTT, Yliopistonlehtori
Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
 

Uudistusten reaaliaikainen arviointi -kirjoitussarjassa tutkimusprojektin tutkijat ja asiantuntijat kirjoittavat maakunta- ja sote-uudistuksen arvioinnin ajankohtaisista kysymyksistä ja ilmiöistä.

Tämä on Uudistusten reaaliaikainen arviointi -blogisarjan ensimmäinen blogikirjoitus. Uudistusten reaaliaikainen arviointi (REA) on osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa toteutettava tutkimuskokonaisuus. Lisätietoja REA-tutkimuksesta ja ARTTU2-tutkimusohjelmasta.

Kirjoittaja
kuvituskuva reaaliaikainen arviointi

Uudistusten reaaliaikainen arviointi -kirjoitussarjassa tutkimusprojektin tutkijat ja asiantuntijat kirjoittavat maakunta- ja sote-uudistuksen arvioinnin ajankohtaisista kysymyksistä ja ilmiöistä.

Uudistusten reaaliaikainen arviointi (REA) on osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa toteutettava tutkimuskokonaisuus.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.