Arto Sulonen 31.10.2017:

Itsehallintoa ja valinnanvapautta

Arto Sulonen

Hyvät tarkoitukset

Kaikilla suurilla uudistuksilla on hyvä tarkoitukset ja tavoitteet. Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on siirtää kunnilta tehtäviä taloudeltaan ja osaamispohjaltaan keskimäärin nykyisiä kuntia vahvemmille itsehallinnollisille maakunnille. Maakunnille siirtyisi myös valtion aluehallintoviranomaisille kuuluvia tehtäviä.

Uudistuksella on tarkoitus turvata muun ohella yhdenvertaiset palvelut, palveluiden asiakaslähtöinen integraatio, perustason palveluiden nykyistä parempi saatavuus ja laatu sekä tietysti nykyistä taloudellisempi kustannussäästöjä tuottava palvelurakenne. Keskeisinä työvälineinä digitalisaatio ja tiedon integrointi – jotka tosin ovat käytettävissä kaikissa hallintomalleissa.

Lakien tavoite- ja tarkoituspykäliin ei kuitenkaan kannata liiaksi tuijottaa. Ne valitettavasti ovat usein paljolti poliittista toiveajattelua. Toteutus ratkaisee ja toteutuksen avaimet löytyvät laeista aivan muualta. Sote- ja maakuntauudistuksessa ne löytyvät ehdotetusta organisointimallista ja ohjausjärjestelmästä.

Maakunnan ja asiakkaan autonomiaa markkinoilla

Maakuntien itsehallinto puuttuvine verotusoikeuksineen ja yleisine toimialoineen sekä tiukkoine maakuntien toimintaan ja talouteen kohdistuvine valtionohjauksineen tulee olemaan heikko. Maakunnilla on palveluiden järjestämisvastuu, mutta maakuntien mahdollisuuksia toteuttaa sitä itsehallintonsa puitteissa rajoitetaan voimakkaasti. Keskeisenä perusteena rajoituksille on tavoite turvata asiakkaalle itsemääräämisoikeus valita palveluiden tuottaja.

Valinnanvapaus on kytköksissä yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyritysten hyödyntämisen laajentamiseen julkisessa palvelutuotannossa. Tämä on johtanut vahvasti politisoituneeseen keskusteluun myös käänteisestä valinnanvapaudesta eli yritysten mahdollisuudesta valita asiakkaansa. Markkinoiden keskeinen työväline on markkinointi.

Hallintoa vai yritystoimintaa?

Moni aiheellisesti epäilee mahdollisuuksia toteuttaa valinnanvapauspalveluita siten, että markkinoilla toimivat sote-keskukset ja maakuntien liikelaitokset olisivat palvelutuotannossaan ja -kustannuksissaan samalla viivalla. Maakuntien liikelaitoksilla on ajasta ja paikasta riippumaton viimekätinen vastuu palveluista, ja paljon erilaisia palveluita tarvitsevat jäänevät joka tapauksessa maakuntien vastuulle.

Markkinatoimijoiden ja julkisen sektorin intressit ovat vaikeasti yhteen sovitettavissa. Tämä on johtamassa sääntelyyn, jossa roolit menevät osin sekaisin. Yrityksiin (sote-keskuksiin) aletaan soveltaa perinteistä hallinnon sääntelyä ja julkiseen sektoriin (maakuntiin) markkinasääntelyä. Oikeusjärjestyksemme elää mielenkiintoisia aikoja.

Väärät keinot

Hallinto- ja palvelurakenteiden tulisi tukea uudistuksen tavoitteita ja tarkoitusta. En ole tavannut yhtään poliittisista päätöksentekijöistä riippumatonta asiantuntijaa, joka pitäisi nyt käsittelyssä olevaa mallia optimaalisena uudistukselle asetettavien tavoitteiden näkökulmasta.

Keskeinen integraatiotavoite on kaikkien mielestä menetetty. Asiakassuunnitelmilla ja palveluiden tuottajien yhteistyövelvoitteilla integraatiota tuskin voidaan käytännön tasolla pelastaa ilman kustannuksia olennaisesti lisäävää byrokratiaa. Taloudellisiin säästöihin uskoo harva, jonoista ei uskota päästävän eroon ja asiakkaiden pallottelu sote-keskusten ja maakunnan liikelaitoksen välillä tulee olemaan arkipäivää. Järjestelmän johtaminen ja ohjaus monipolvisine päätös-, hyväksymis-, sopimus-, ohjaus- ja valvontamenettelyineen ei onnistune kunnolla ennen tekoälyn aitoa läpimurtoa.

Asiakassetelin käyttöalaa on pyritty laajentamaan huomattavasti eduskunnan perustuslakivaliokunnan torpattua valinnanvapauspalveluiden pakkoyhtiöittämisen ja rajoitettua julkisten hallintotehtävien siirtoa yksityisille. Tämä näyttäisi pirstovan palveluita entisestään ja vaarantavan erityistason palveluiden nykyään keskitetyt resurssit. Valmista ei tule vieläkään.

Deregulaatio avuksi

Miten edellä mainittuja ongelmia sitten voitaisiin sitten helpottaa? Paras lääke ylisääntelyn ongelmiin on tietenkin sääntelyn purku, jonka nimeen hallitus vannoo muissa uudistuksissa kuin sote- ja maakuntauudistuksessa.

Annetaan itsehallinnollisille maakunnille palveluiden järjestäjänä huomattavasti esitettyä suurempi valta päättää palveluiden tuottamisesta. Valinnanvapautta ja yksityisten palveluiden käyttöä voidaan lisätä esimerkiksi asiakassetelien avulla tavalla, joka ottaa huomioon ajan ja alueelliset olosuhteet.

Kirjoittaja
Arto Sulonen

Kuntaliiton lakiasiain johtaja, joka on perehtynyt muun muassa kuntalakiin, kuntaliitoksiin ja hallinnon kehittämistehtäviin.

I do agree with all the ideas you have introduced for your post. They are really convincing and can certainly work. Still, the posts are very brief for newbies. May you please extend them a bit from subsequent time? Thank you for the post. fdfdfkafbgeb

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.