Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Nieminen 26.4.2017

Kaksijakoiset kuntavaalit

Esa Nieminen

Ne olivat yhtä aikaa hallitus-oppositio -kannatusmittaus, mutta myös paikallis- eli kuntavaalit. Ihan paikkakunnasta riippuen. Oppositiosta vihreät onnistuivat tekemään näistä koulutusvaalit. Heidän kannatuksensa kasvoi kaupungeissa; Jyväskylässä ja Nokialla kaupungin suurimmaksi. Samaan aikaan istuvan opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen äänet vähenivät kolmanneksella viime vaaleihin verrattuna Forssassa. Äänestysaktiivisuus nousikin kaupungeissa ja korkeasti koulutettujen keskuudessa. Vastaavasti äänestysinto laimeni pienissä kunnissa. Perusuomalaiset jäivät kotiin pettyneinä puolueensa aikaansaannoksiin hallituksessa. Vaasassa puolestaan Rkp:n kansanedustaja Joakim Strand sai yli 4 000 ääntä protestina, kun hallitus ei myöntänyt Vaasan keskussairaalalle laajaa päivystystä, vaan sen sai Seinäjoki.

Monessa kunnassa paikalliset asiat nousivat äänestäjille tärkeimmiksi. Vantaalla homekoulujen kunnostamista vaativa sisäilmaryhmä sai peräti kuusi jäsentä valtuustoon viidestä eri puolueesta: kaksi kokoomuksesta ja yksi vihreistä, vasemmistoliitosta, kristillisdemokraateista ja perussuomalaisista. Kärkölässä enemmistön sai uusi sitoutumaton ryhmä, josta löytyy keskusten, kokoomuksen ja Sdp:n aiempia valtuutettuja. Kauhavalla ääniharavaksi nousi Sdp:stä perussuomalaisiin loikannut vastaanottokeskuksen vastustaja. Ehdokasasettelulla oli iso merkitys tulokseen.

Nämä olivat vahvasti myös henkilövaalit. Helsingissä pormestarivaaliasetelma suosi kokoomusta ja vihreitä. Jan Vapaavuoren yli 30 000 ääntä muistuttavat enemmän eduskunta- ja eurovaalilukemia kuin kuntavaaleja. Tampereella Sdp:n Sanna Marin, Turussa vasemmistoliiton Li Andersson, Jyväskylässä vihreiden Touko Aalto ja Porissa perussuomalaisten Laura Huhtasaari keräsivät tuhansia ääniä. Näiden kansanedustajina tunnetuksi tulleiden taakse ja useasti valtuustosta putosivat ne käytännössä kuntien asioita ratkovat pragmaattiset, mutta profiililtaan näkymättömimmät valtuutetut. Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kokoomuksen Tatu Rauhamäki heistä ehkä tunnetuimpana. 

Vaalien häviäjänä voidaan pitää tulevaisuuden kuntaa. Sen mahdollisuuksista, elinvoimasta ja asemasta keskustelu jäi sivurooliin. Soten siirryttyä maakunnille alkaa uusien kuntien rakentaminen. Niitä ratkaisuja ovat sitten tekemässä iältään entistä vanhemmat valtuutetut.

Kirjoittaja
Esa Nieminen

Esa Nieminen on Kuntaliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja.

Esa Nieminen Twitterissä: @NieminenEsa

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.