Sanna Lehtosen blogi 19.6.2017

Kannattaa tehostaa, mutta ei kikkailla

Sanna Lehtonen

Miten kunnan kannattaisi toimia tänä vuonna sote-menojensa kanssa? Kannattaako säästää vai tuhlata? Miten kunnan talousarvio 2018 pitäisi valmistella, jotta maakuntauudistuksen laskelmat tuottaisivat parhaan lopputuloksen?

Kunnista on kantautunut epätietoisuutta siinä, mikä olisi talouden näkökulmasta optimaalisin tapa toimia viimeisinä vuosina ennen vuotta 2019 ja maakuntauudistuksen voimaantulon lähestyessä. Maakuntauudistuksesta huolimatta on tärkeää muistaa, että jatkossakin palvelujen käyttäjäkunta säilyy nykyisellään, sillä samat kuntalaiset ovat sosiaali- ja terveystoimen palvelujen käyttäjinä myös tulevaisuudessa. Kunnan kiinnostus ja hyöty kuntalaistensa hyvinvoinnista ja palvelujen turvaamisesta ei muutu hallinnon muutoksista huolimatta.

Lyhytnäköinen optimointi esimerkiksi vuosien 2017 ja 2018 henkilöstösäästöillä voi kostautua kunnissa välillisten kustannusten, kuten perusopetuksen kuraattori- ja psykologipalvelujen ja työllisyyskustannusten kasvuna myöhempinä vuosina. Muutamaa vuotta koskevan kirjanpitokikkailun sijaan panostukset tulisikin kohdistaa mieluummin kustannusvaikuttavan toiminnan jatkamiseen ja toiminnasta syntyvien tilinpäätös- ja muiden tilastotietojen oikeellisuuteen.

Tietojen oikeellisuus koskee myös budjetointia. Maakuntauudistuksen lähestyessä on tärkeää, että talousarviotiedot vastaisivat mahdollisimman hyvin toteutumaa. Tällöin myös ennakolliset maakuntauudistuslaskelmat ovat lähellä lopullisia. Esimerkiksi alibudjetointi on erityisen ongelmallista nyt, sillä suuri vaihtelu talousarvion ja tilinpäätöksen välillä vaikuttaa myös kyseisen maakunnan rahoitusasemaan sitä heikentävästi vuonna 2019. 

Maakuntauudistuksen aiheuttama talouden uusjako eli kunnista siirtyviä tehtäviä vastaavien kustannusten ja tulojen siirto maakuntiin ei tuota järjestelmään lisärahaa eikä myöskään vähennä sitä. Kyseessä on nimenomaisesti talouden uusjako kuntien ja maakuntien välillä. Tämä tarkoittaa, että kuntiin jää jokainen kustannus- ja tuloeuro, joka ei siirry maakuntiin. Vastaavasti jokainen euro, joka kustannuksena tai tulona siirtyy kunnista pois, kilahtaa vuonna 2019 maakunnan kassaan. Siirtovaiheessa kunnan kustannusten minimointi tai maakunnan tulojen maksimointi on siis suoraan pois laskelman vastinparilta - siis maakunnilta tai kunnilta.

Maakuntauudistuksen laskelmien keskiössä oleva kunnan talouden tasapaino paranee joko kustannuksia alentamalla tai tuloja lisäämällä. Ilman maakuntauudistusta ja siihen liittyvää talouden uusjakoa tämä tasapainon muutos hyödyttäisi (tai heikentäisi) kunnan taloutta täysimääräisesti (100 %). Maakuntauudistuksesta johtuen vuosina 2017 ja 2018 hyöty (haitta) on kuitenkin tätä alempi, valtionosuusjärjestelmään sisällytettävän muutosrajoittimen mukainen 60 prosenttia.

Esimerkiksi 1 milj. euron kustannusten alennus (tulojen pysyessä muuttumattomana) paransi kunnan talouden tasapainoa vuonna 2016 täysimääräisesti eli 1 milj. eurolla. Vuosina 2017-2018 tehtävä saman suuruinen toiminnan tehostaminen esimerkiksi kustannuksia alentamalla hyödyttää kuntaa vain valtionosuusjärjestelmään sisällytettävän muutosrajoittimen (60 %) verran. Kunnan talouden tasapaino paranee täten 600 000 eurolla. Maakuntauudistuksen voimaantulohetkellä, mutta ilman muutosrajoitinta tasapainon muutos (100 %, 1 milj. euroa) sulaisi kokonaan uudistuksen tasausmekanismeihin eikä kunta hyötyisi lainkaan (0 %, 0 euroa) toiminnan tehostumisesta.

Valtionosuusjärjestelmään sisällytettävän muutosrajoittimen ansiosta kuntien siis kannattaa parantaa taloutensa tasapainoa vielä vuosina 2017 ja 2018, vaikka kunta ei hyödykään tasapainon muutoksesta yhtä paljon kuin ennen (60 % < 100 %).

Maakuntauudistuksen lopulliset siirtolaskelmat perustuvat kuntien vuosien 2017 ja 2018 tilinpäätösten tietoihin. Kuntien talousarviot vaikuttavat vain ennakkolaskelmiin - eivät lopulliseen kustannusten ja tulojen siirtoon kuntien ja maakuntien välillä. Kuntien vuosien 2017 ja 2018 budjeteilla ei siis ole vaikutusta maakuntauudistuksen lopulliseen siirtolaskelmaan. 

Siirtolaskelman oikeellisuuden ytimessä on kuntataloustilaston tietojen oikeellisuus. Kuntien ja tulevaisuudessa maakuntien toiminnan kannalta keskeistä on lakisääteisten palvelujen turvaaminen kuntalaisille kustannusvaikuttavalla tavalla. Jotta kummallakin toimijalla - niin kunnilla kuin maakunnillakin - olisi uudistuksen voimaantulon jälkeen tosiasialliset mahdollisuudet lailla säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden hoitamiseen, tulisi vuosien 2017 ja 2018 tilastotietojen vastata todenmukaisesti toiminnoittaista kustannustenjakoa kunnissa. 

Kirjoittaja
Sanna Lehtonen

Sanna Lehtonen on Kuntaliiton kuntatalouden kehittämispäällikkö.

Sanna Lehtonen Twitterissä: @lehtonenKL

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.