Anu Wikman-Immonen 25.10.2017:

Kielistään kirjavat kunnat

Anu Wikman-Immonen

Maailmassa puhutaan noin kuuttatuhatta kieltä. Vielä kun otetaan huomioon eri murteet, saattaa yhteenlaskettu puhuttujen kielten määrä nousta jopa yhdeksääntuhanteen. Tämä selviää Kotimaisten kielten keskuksesta.

Suomessakin puhutaan yli 150 tunnettua eri äidinkieltä. Ja kaikki nämä eri äidinkielten puhujat asuvat jossakin kunnassa. Mikä kielipääoma kaupungeissamme ja kunnissamme onkaan! Suomen, ruotsin ja saamen jälkeen eniten Suomessa puhuttuja kieliä ovat venäjä, eesti, arabia, somali ja englanti. Suurin osa Suomessa asuvista vieraskielisistä henkilöistä asuu Uudellamaalla Helsingin seudulla. Mutta kuitenkin jokaisessa maamme kunnassa asuu vieraskielisiä henkilöitä.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa Helsingissä puhuttiin 138 eri kieltä, Espoossa 125, Vantaalla 120, Tampereella 108, Turussa 106 ja Oulussa 99 kieltä. Sodankylässä puhuttiin 25 eri kieltä, Rovaniemellä 75, Maarianhaminassa 56, Närpiössä 38 ja Tuusulassa 55 kieltä. Kinnulassa, Kökarissa ja Lestijärvellä puhuttiin viittä eri kieltä. Ja kaikkea mahdollista näiden väliltä.

Kotouttamisen yhtenä tavoitteena on toimiva kaksikielisyys ja osallisuus yhteiskunnassa. Eikö olisikin tavoittelemisen arvoista, että kaupungeissa ja kunnissa vallitsisi toimiva monikielisyys? Elinvoimaisella kunnalla voisi olla huima etu siitä, että sillä olisi toimivat suhteet 138 kielellä niin omassa maassa kuin kansainvälisestikin! Tai vaikkapa niillä viidellä kielellä.

Kaupunkien ja kuntien asukkailla voi olla monta eri identiteettiä. Uusi identiteetti voi löytyä uuden kielen kautta. Eheän kotoutumisen kannalta on tärkeää säilyttää myös oma äidinkieli ja kunnioittaa omaa sekä uuden asuinmaan kulttuuria. Oman kielen ja kulttuurin säilyttämisessä maahanmuuttajien omilla järjestöillä on ensiarvoinen rooli. On tärkeää toimia yhteiskunnassa monissa eri ryhmissä ja tuntea kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa, mutta on myös tärkeää tietää ja muistaa, missä omat juuret ovat. Oma kieli on yksi merkityksellisimmistä tekijöistä identiteetin luomisessa.

Vahva, elinvoimainen ja toimiva yhteisö syntyy siitä, että kaikki luottavat toisiinsa. Luottamukselliset ja luontevat kohtaamiset kaupungeissa, kunnissa, asuinalueilla ja yhdistyksissä vahvistavat hyviä väestösuhteita. Turvallisuuden tunne, vuorovaikutus, osallisuuden ja merkityksellisyyden tunne sekä positiiviset asenteet ovat hyvien väestösuhteiden keskeisiä teemoja. Etnisten suhteiden neuvottelukunta haluaa muistuttaa, että ystävällisyys ja tiedon jakaminen eivät maksa mitään, vihapuhe ja ulkopuolelle jättäminen sen sijaan maksavat kalliisti. Meistä jokainen voi vaikuttaa hyvän ilmapiirin luomiseen arkipäiväisillä helpoilla tavoilla, vaikkapa tervehtimällä toista kohdatessamme, kukin siihen tilanteeseen sopivalla kielellä.

Oikein hyvää syksyä kaikille!

Kirjoittaja
Wikman-Immonen

Kuntaliiton erityisasiantuntija, jonka tehtäviin kuuluvat maahanmuutto- ja EU-asiat.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.