Jari Seppälä 14.2.2017

Klikkaillen kuntavaaleihin

Jari Seppälä

Epäluulot heräävät, kun palomuurien läpi tunkeutuu postia, jossa tarjotaan ladattavaksi ”Post-Truth PR Guide” tai pyydetään osallistumaan yliopistolliseen ”well-being” -kyselyyn. Viruksia, informaatiovaikuttamista ja valemediaa on nyt hehkutettu siihen mittaan, että varoittelukin tuntuu jo kierolta vaikuttamiselta.

​Mitä tämä merkitsee aidolle viestinnälle ja vuorovaikutukselle? Pitääkö meidän todistaa oman viestimme aitous ja varmistaa kaiken kuluttamamme viestinnän vilpittömyys? Onko syytä rajoittaa vuorovaikutusta, jotta ei joutuisi väärinvaikutetuksi?

”Vanhoina hyvinä aikoina” firman logo tai kunnan vaakuna faxin kulmassa riitti todisteeksi lähettäjästä. Nyt sillä ei ole koristetta kummempaa merkitystä. Kaikkea viestintää pitää lukea ajatuksella ja pienellä varauksella - uskottavuus ja toiminta syntyvät oman viileän harkinnan perusteella. Harmitonkin klikkailu houkuttelevien otsikoiden taakse voi johtaa harhaan tai isoihinkin vaikeuksiin. 

Mainonta ja perinteisen median klikkikilpailu on vielä harmitonta todellisen informaatiovaikuttamisen rinnalla. Vääriä, harhaanjohtavia ja tarkoitushakuisia viestejä syötetään eri puolilta laajasti ja syvällisesti. Sosiaalisen median vyöryjen tai pitkäaikaisen mielipidemuokkauksen edessä viranomaiset ja vakavasti otettava media ovat aika voimattomia. Vastuu on lopulta viestinnän vastaanottajilla, joilla jokaisella on vähän erilainen valmius ja asenne viestintään.

Valtioneuvoston kanslian tuore viestintäsuositus toteaa, että parhaat keinot informaatiovaikuttamisen torjumiseen ovat viranomaisten yhteistyö, kansalaisten hyvä yleissivistys ja hyvään journalistiseen tapaan sitoutunut media. Lopulta tärkein tekijä on hyvä suomalainen kunnan peruskoulu. Medialukutaito ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat informaatioyhteiskunnan tärkeimpiä perustaitoja.

Suomessa on perinteisesti vahva media, jota suomalaiset ovat seuranneet ahkerasti. EU-tasoinen tutkimus kertoi viime syksynä, että suomalaiset luottavat kansalliseen mediaan enemmän kuin muut eurooppalaiset. Suomalaisista 88 prosenttia sanoi luottavansa maansa tiedotusvälineisiin, kun keskimäärin EU-maissa luottamus oli 53 prosentin tasolla. Ylen selvitys taas kertoi, että suomalaisten tärkeimpiä nettiuutislähteitä ovat iltapäivälehdet. Toivottavasti emme ole matkalla kohti EU-keskitasoa.

Myös viranomaisiin luotetaan meillä vahvasti. Kuntatasolla avoimuus ja tiedonkulku ovat jo pitkään olleet lain ja käytännön lähtökohtia. Kuntaliiton kyselyn​ mukaan sekä asukkaat että tutkijat nostivat avoimuuden ja tiedonkulun tärkeimpien asioiden joukkoon myös tulevaisuuden kuntaa hahmotettaessa. Vahva avoimen viestinnän perinne kantaa pitkälle ja ylläpitää luottamusta.

Kuntasektorilla on hyvät lähtökohdat torjua informaatiovaikuttamista aktiivisella asiaviestinnällä. Perinteisellä viestinnällä on paikallistasolla vahva asema, kunnat ovat omaksuneet sosiaalisen median käytön, ja kuntalaiset samaistuvat kotikuntaansa. Luotettavaa, johdonmukaista ja avointa viestintää ja vuorovaikutusta tarvitaan, kun ihan kaiken ”tiedon” oikeellisuuteen ei voi tuudittautua. 

Kuntavaalikeskustelu alkaa lämmetä. On hyvä tarkkailla erilaisia medioita ja viestejä. Ihan kaikkea ei pidä ottaa vakavasti, ei edes totena. Medialukutaitoa ja harkitsevaa vuorovaikutusta tarvitaan sekä paikallisessa keskustelussa että pian seuraaviin maakunta- ja presidentinvaaleihin valmistauduttaessa.

Kirjoittaja
Jari Seppälä

Vakaasti tamperelainen viestinnän erityisasiantuntija, joka kokousten ja tietokoneella istumisen vastapainoksi harrastaa luonnossa liikkumista ja valokuvausta. 

Jari Seppälä Twitterissä: @jjseppa

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.