Sanna Lehtonen 12.5.2017

Kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018 julkaistiin

Sanna Lehtonen

Kuntaliitto julkaisi ensimmäiset kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018 toukokuun 11. päivänä. Keskeiset tiedot kehyskauden kuntiin kohdistuvista muutoksista sisältyvät 28.4.2017 julkaistuun kuntatalousohjelmaan, mutta valtionhallinto ei julkaise kuntakohtaisia ennakkolaskelmia valtionosuuksista. Kuntaliiton tekemien ennakkolaskelmien tarkoituksena on auttaa kuntia tulevan vuoden taloussuunnittelussa ja vuoden 2018 budjetin laadinnassa.

Kevään 2017 kehysriihessä ei tehty merkittäviä uusia päätöksiä, jotka olisivat vaikuttaneet valtionosuuden määrään. Yhteensä valtionosuudet vähenevät noin 200 miljoonaa euroa vuodesta 2017 vuoteen 2018.

Suurimmat muutokset kuntien vuoden 2018 valtionosuusrahoituksessa johtuvat syksyllä 2016 päätetystä kilpailukykysopimuksesta. Sopimukseen sisältyy oletus, että kunnat pystyvät tekemään säästöjä hallituksen päättämän lomarahaleikkauksen ja työajan pidennyksen myötä. Oletettuja kustannussäästöjä vastaavasti kunnan peruspalvelujen valtionosuutta leikataan yhteensä 468 milj. euroa (85 €/asukas) vuonna 2018.

Kuntien todelliset kustannukset olivat vuonna 2015 pienemmät kuin valtionosuuden perusteena käytettävä laskennallinen kustannus. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksesta johtuen valtionosuus alenee -73 milj. euroa vuonna 2018.

Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu kuntien järjestämien peruspalvelujen rahoittamiseen. Valtionosuusjärjestelmä tasaa kuntien välisiä eroja palvelutarpeessa, palvelujen järjestämisen kustannuksissa ja kuntien tuloissa. Koska kaikilla kunnilla on yhtäläiset velvollisuudet samojen palvelujen järjestämiseen asukkailleen kohtuullisella veroasteella, valtionosuusjärjestelmän tehtävänä on taata kunnille yhtäläiset taloudelliset mahdollisuudet lailla säädettyjen palvelujen järjestämiseen.

Valtionosuusjärjestelmän kolmas tehtävä liittyy poliittisiin päätöksiin. Valtionavuilla on merkittävä rooli valtiontaloudessa, sillä kunnille myönnetyt valtionavut ovat noin viidennes valtion kokonaismenoista. Valtionosuuksia käytetäänkin myös poliittisen ohjauksen välineenä. Kuntien valtionavut ovat vähentyneet satoja miljoonia euroja viime vuosien aikana.

Vuoden 2018 ennakollisissa valtionosuuslaskelmissa on otettu huomioon vuosittaisia automaattimuutoksia, kuten Tilastokeskuksen julkaisemat 31.12.2016 tilanteen mukaiset kunnittaiset väestötiedot ikä- ja kieliryhmittäin. Lisäksi laskelmaan sisältyy varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen osittainen kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta (+25 milj. euroa). Myös kevään 2017 kuntatalousohjelmaan sisältyvät kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset, esimerkiksi erikoissairaanhoidon tehostaminen, on otettu huomioon laskelmassa.

Ennakkolaskelma on nimensä mukaisesti alustava tieto kuntien valtionosuusrahoituksesta vuodelle 2018 niillä tiedoilla, jota laskennassa on tällä hetkellä käytössä. Eniten epävarmuutta laskentaan tuovat tulokehitystilastoon perustuvat vuoden 2016 verotiedot, joita käytetään valtionosuuden tasauksen laskennassa. Myös iso osa määräytymisperusteiden laskentatiedoista päivittyy kuluvan vuoden aikana ennen lopullisia päätöksiä.

Laskelmia päivitetään seuraavan kerran kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa. Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekevät lopulliset päätökset vuoden 2018 valtionosuusrahoituksesta joulukuun 2017 lopussa.

Ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2018

Kirjoittaja
Sanna Lehtonen

Sanna Lehtonen on Kuntaliiton kuntatalouden kehittämispäällikkö.

Sanna Lehtonen Twitterissä: @lehtonenKL