Minna Punakallion blogi 26.9.2017

Kuntatalouden ennuste historiallisen hyvä - Mitä siitä pitäisi ajatella?

Minna Punakallio

Viime viikolla julkaistiin uunituore kuntatalousohjelma, jonka valmistelussa Kuntaliitto on ollut mukana. Syksyn ohjelma eli tuttavallisemmin KTO kuvaa hallituksen kuntiin kohdistuvia päätöksiä ja niiden taloudellisia vaikutuksia erityisen vuoden 2018 osalta. Sen lisäksi ohjelmassa päivitetään kuntatalouden kehitysarvio seuraavalle neljälle vuodelle.

Hallitus on asettanut kuntasektorin kehitykselle kaksi tavoitetta. Ensimmäisen tavoitteen mukaan valtion tulee toimillaan pienentää kuntien toimintamenoja vuoteen 2019 mennessä. Toisen ns. rahoitusasematavoitteen mukaan kuntasektorin kokonaistulojen ja -menojen erotus saa olla vuonna 2019 miinuksella vain 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Päivitetyn KTO:n mukaan kuntatalouden tilanne ja näkymät ovat selvästi alkuvuoden odotuksia positiivisemmat. Rahoitusasematavoite ylittyi reippaan talouskasvun vuoksi jo viime vuonna. Kaiken kukkuraksi kuntatalouden tila vahvistuu kuluvana vuonna paremmaksi kuin koskaan aikaisemmin kuntien nykyisenkaltaisen kirjanpidon aikana.

Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ylittää 4 miljardia euroa, tilikauden tulos lähentelee kahta miljardia euroa ja investoinnit kattava rahoitusjäämäkin nousee tänä vuonna plussalle. Tällaiset lukemat ovat kuntataloudessa poikkeuksellisen hyviä.

Hyvien lukemien siivittämänä kuntatalouden velkaantuminen kääntyy laskuun. Lainankannan ennustetaan pienenevän kuluvana vuonna absoluuttisesti noin 0,5 miljardilla eurolla, mikä on reilut kaksi prosenttia kuntatalouden velkamäärästä.

Mitä tästä nyt pitäisi sitten ajatella? Onko uusilla valtuutetuilla edessään aika, jolloin kuntataloudessa voi vihdoinkin löysätä siimaa?

Kunnittaiset vaihtelut taloustilanteessa ja talousnäkymissä ovat suuret, joten mikään ei ole mahdotonta. Keskimääräisen talousennusteen perustella kuntatalous on kuitenkin yhä veitsenterällä.

Tästä vuodesta eteenpäin talouskasvu tulee hiipumaan. Siitä ja osittain kikystä johtuen kuntien tulopohjan kehitys on lähivuosina surkeaa. Maksuttomista palveluistakin, kuten varhaiskasvatuksesta, puhutaan pelottavan paljon.

Menopuolella ennusteessa pistää silmään toimintamenojen maltillinen kehitysura. Viime vuosina kuntatalouden menoja onkin pienennetty kikyllä, eläkeuudistuksella ja perustoimeentulotuen Kela-siirrolla poikkeuksellisen paljon. Kehityksen oletetaan jatkuvan maltillisena myös tästä eteenpäin. Erona aikaisempaan on kuitenkin se, että maltillista kehitystä ei ole jatkossa avittamassa uusia kikyjä tai vastaavia uudistuksia. Menokehityksen maltillisuus on siis revittävä yhä voimakkaammin kuntien omasta koneistosta.

Yksi kysymys on investoinnit. Kuntatalouden ennusteessa investointien oletetaan pysyvän pitkälti ennallaan. Ei tarvitse olla ihmetietäjä huomatakseen, että uutiset vilisevät kuntien investointi- ja korjausvelkapaineita. Yksi esimerkki tästä on kuuden suurimman kaupungin yhteistyön käynnistyminen julkisten rakennusten sisäilmaongelmien korjaamiseksi. Mikäli investoinnit kasvavat, kuntatalouden tila heikkenee ainakin lyhyellä aikavälillä. Kasvavat investoinnit ovat riski myös siinä tapauksessa, että kuntatalouden tulopohja kutistuu soten myötä puoleen nykyisestä.

Yksi kaikkein suurimmista kysymysmerkeistä kuntatalouden ennusteelle lienee sote. Sen sanotaan helpottavan kuntatalouden menopaineita pidemmällä aikavälillä, mutta ainakin lyhyellä aikavälillä sote tuo kunnille lisätyötä ja valmistelukustannuksia. Lisäksi jo ensi vuonna kuntatalouden kustannuksia hämmentää soteen liittyvä muutosrajoitin. Kaiken kaikkiaan uudistuksen taloudelliset vaikutukset ovat hyvin epäselvät.

Tulevaisuus on epävarma, enkä itse uskaltaisi lähteä vielä löysäämään kuntatalouden siimaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme voisi olla nykytilanteesta ylpeitä. Kuntatalouden hyvään tilanteeseen on vaikuttanut moni tekijä. Kiitos kaikille teille, jotka olette tehneet tämän mahdolliseksi!

 

Kirjoittaja
Minna Punakallio

Kuntaliiton pääekonomisti käy asian ytimeen ja pelkistää kansantalouden kiemurat selkokielelle - olennainen taloudesta.

Tehtävänäni on valvoa, että kunnat saavat talouspolitiikassa jatkossakin sen aseman mikä niille kuuluu. Talousasioiden ohessa nautin elämästä niin lenkkipolulla kuin kulttuurisaleissa.

Minna Punakallio Twitterissä: @MinnaPunakallio

Oikein tilanteet ovat erilaiset, Jämsän alijäämä ensi vuonna on 11 - 12 Meur, suurin pettävä asia ei ole kustannusnousut, vaan valtionosuudet ja verotulot. Kiito Kikyn ja vo järjestelmän muutokset.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.