Marianne Pekola-Sjöblom ja Sirkka-Liisa Piipponen 18.8.2017:

Kuntavaaleista puheenjohtajavalintoihin

Marianne Pekola-Sjöblom ja Sirkka-Liisa Piipponen

Naiset tekivät historiaa! Valtuutettujen keski-ikä nousi jälleen! Nuorten osuus valituista valtuutetuista edelleen vähäinen! Istuvat valtuutetut edelleen etulyöntiasemassa!

Muun muassa tällaisilla kärjillä uutisoitiin kevään kuntavaalien tuloksia.

Vaalien jälkeen siirryttiin seuraavaan vaiheeseen, kun kunnissa alettiin neuvotella toimielinten ja niiden puheenjohtajien paikoista. Jos vaalit ja vaalitulokset olivat mielenkiintoisia, niin sitä ovat myös uusien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajiston profiilit. Analyysimme paljastaa monia mielenkiintoisia asioita erityisesti sukupuoli- ja ikäjakaumista sekä puoluetaustoista.

Naiset tekivät historiaa myös puheenjohtajavalinnoissa

Suurimmaksi uutiseksi – eikä syyttä – on noussut naisten kasvanut osuus valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista. Naisten osuus valtuuston puheenjohtajista on nyt 39 prosenttia, mikä vastaa naisten kaikkien aikojen suurimmaksi noussutta osuutta uusista valtuutetuista. Nousua on edellisen valtuustokauden alusta peräti 11 prosenttiyksikköä. Historiallisen paljon!

Naisten osuus hallitusten puheenjohtajista nousi sen sijaan selvästi maltillisemmin eli viisi prosenttiyksikköä. Nousua ei ole enempää kuin valtuustokauden 2009 alusta valtuustokauden 2013 alkuun, mutta merkittävää on se, että myös naispuolisten hallituksen puheenjohtajien osuus on nyt ennätyksellisen korkea 31 prosenttia.

Naiset puheenjohtajina

Jämsässä naisten ”suora”

Kaiken kaikkiaan 30 kunnassa on sekä valtuuston että hallituksen ykköspuheenjohtajana nainen. Jämsän kaupungista löytyy puhdas naispuheenjohtajien ”suora”, eli siellä myös kaikki varapuheenjohtajat ovat naisia. Vastaavia kuntia ei tiettävästi ole muita.

Pori ja Lieto ovat puolestaan esimerkkejä kunnista, joissa sekä valtuuston että hallituksen ykköspuheenjohtajat ja lisäksi ensimmäiset ja toiset varapuheenjohtajat ovat naisia, mutta valtuuston kolmanneksi varapuheenjohtajaksi on valittu mies.

Syitä naispuheenjohtajien kasvavaan osuuteen on varmastikin lukuisia, mutta vähäisimpiä eivät ole ne syyt, jotka selittivät myös naisten menestystä kevään kuntavaaleissa. Niitä ovat muun muassa naisenemmistöisten valtuustojen määrän tuplaantuminen, vihreiden naisvaltuutettujen merkittävä vaalimenestys ja myös sosiaalidemokraatteja edustavien naisvaltuutettujen osuuden kasvu suuremmaksi kuin niiden osuus ehdokkaista. Paikalliset erot ovat toki edelleenkin suuria.

Vaaleja edeltävällä, sukupuolinäkökulmaan painottuneella keskustelulla lienee ainakin jonkin verran merkitystä yleiseen ilmapiiriin ja siten myös itse valintoihin. Myös Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen esitti kesäkuun alussa videoblogissaan oman huolensa siitä, että naisia on vielä vähän ylimmillä johtopaikoilla ja toiveensa siitä, että kunnissa olisi nyt sopiva hetki korjata tilanne.

Naiset ehdokkaina ja valittuina

Asiantuntemus ja johtamistaidot tärkeämpiä kuin sukupuoli

Näyttäisi siltä, että puheenjohtajien valinnassa painaa yhä useammin henkilön asiantuntemus ja johtamistaidot sukupuolen sijaan. Myös tulevilla maakuntavaaleilla ja maakunnallisilla luottamustehtävillä on jossain yhteydessä arveltu olevan vaikutusta kuntien puheenjohtajavalintoihin. Tilastot ja kuntaväen kanssa käydyt keskustelut antavat osaltaan viitteitä siitä, että naispuheenjohtajan valinta tai valitsematta jättäminen johtopaikalle on joissain tapauksissa yhteydessä myös naisvaltuutettujen vähäiseen määrään.

Kuntien luottamushenkilöpaikkojen täyttäminen on kuitenkin käytännössä monimutkaisen palapelin kokoamista ja sukupuoli on vain yksi asia, joka palapelissä otetaan huomioon. ’Ääniharavuus’ kunnassa tai omassa puolueessa ei automaattisesti ole taannut puheenjohtajapaikkaa. Valtuuston puheenjohtajista vain vajaa neljännes ja hallituksen puheenjohtajista 40 prosenttia ovat olleet oman kuntansa äänimagneetteja. Puheenjohtajan pesti on osalle irronnut selvästi heikommallakin äänimäärään suhteutetulla sijoituksella.

Ikää ja kokemusta - mutta myös nuoria ja untuvikkoja

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajilta edellytetään yleensä useiden vuosien kokemusta valtuustotyöstä ja kokemusta esimerkiksi varapuheenjohtajuudesta. Ensimmäistä kauttaan valtuustossa istuvien osuus uusista ykköspuheenjohtajista on vain 15-16 prosenttia. Kaikista valtuutetuista uusia on 44 prosenttia. Myös puheenjohtajien keski-ikä (52 v.) on korkeampi kuin tavallisilla rivivaltuutetuilla (50 v.). Edellä kuvatusta seuraa, että nuoret alle kolmekymppiset valtuustojen ja hallituksen puheenjohtajat ovat myös tällä valtuustokaudella harvinaisuus.

Kuudessa kunnassa on ennakkoluulottomasti valittu valtuuston puheenjohtajaksi alle 30-vuotias valtuutettu.  Neljässä kunnassa hallituksen puheenjohtaja on alle 30-vuotias. Nuoresta iästä huolimatta valtaosalla näistä nuorista puheenjohtajista on kuitenkin valtuustokokemusta jo edelliseltä kaudelta.

Nuoret ehdokkaina ja valittuina

Kunnallisten luottamustehtävien vuosien määrää ei ole rajattu eikä ylintä ikärajaa asetettu. Nykyisistä valtuutetuista pisimpään valtuustossa on ollut Pukkilan Eino Saarikko. Hän aloitti tänä vuonna 49. valtuustovuotensa – ja komeasti valtuuston puheenjohtajana.

Hyvin hoidetulle puheenjohtajan pestille ehdotetaan usein jatkoa. Niinpä joku saattaa olla valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa useita valtuustokausia, ehkä jopa 20-30 vuotta. Puheenjohtajuusvuosista ei löydy tilastointia, mutta olisi varsin kiinnostavaa saada selville kuka tai ketkä nykyisistä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista mahtavat olla pitkäikäisimpiä puheenjohtajia. Me Kuntaliitossa otamme mielellämme näitä tietoja vastaan. Te puheenjohtajakonkarit ottakaa yhteyttä: marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi tai sirkka-liisa.piipponen@kuntaliitto.fi .

iäkkäät ehdokkaina ja valittuina

Kansanedustajia runsaasti valtuutettuina, moni myös puheenjohtajana

Kansanedustajien osallistuminen kuntapolitiikkaan on suomalainen erikoisuus, vastaavaa ei löydy muista Pohjoismaista. Kevään kuntavaaleissa oli ehdolla kaikkiaan 162 kansanedustajaa, joista 159 sai valtuustopaikan omasta kotikunnastaan. Heistä 23 on tullut valituksi kuntansa valtuuston puheenjohtajaksi ja neljä hallituksen puheenjohtajaksi.

Tästä vakiintuneesta ”maan tavasta” keskustellaan julkisuudessa kuitenkin huomattavasti harvemmin kuin kunnan palkkalistoilla olevan henkilön sopivuudesta kunnalliseen luottamustehtävään. Kysymys on mielenkiintoinen myös ajankäytöllisesti:  luottamushenkilöiden ajankäyttöä kartoittaneen tutkimuksen mukaan luottamushenkilötyö vastaa suuremmissa kunnissa lähes puolipäiväistä työtä. Valtuustotyö vaati vuonna 2015 keskimäärin 8,5 tuntia viikossa ja kunnanhallituksen jäsenen tehtävien hoitaminen yli 50 000 asukkaan kunnassa vastasi ajankäyttövaatimuksiltaan osa-aikatyötä.

Ykköspuheenjohtajien joukossa myös saamenkielisiä

Valtaosa valituista valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista on suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä valtuuston puheenjohtajia on kaikkiaan 18 ja hallituksen puheenjohtajia 23.  Yhteensä 14 kunnassa sekä valtuuston että hallituksen ykköspuheenjohtajat ovat äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Maan ainoat saamenkieliset ykköspuheenjohtajat löytyvät Utsjoelta. 

***

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat on kunnissa tyypillisesti valittu kahdeksi vuodeksi. Jää nähtäväksi miten yleisesti samat puheenjohtajat valitaan hoitamaan puheenjohtajuutta myös valtuustokauden toiseksi kaksivuotiskaudeksi. Onnittelut ja tarmoa niin uusille puheenjohtajille kuin kaikille luottamushenkilöille tärkeään tehtäväänne kuntien hyväksi!

Naisten osuus 2017

Kirjoittaja

Marianne Pekola-Sjöblom on Kuntaliiton tutkimuspäällikkö. 

Twitterissä: @M_PekolaSjoblom

Sirkka-Liisa Piipponen

Sirkka-Liisa Piipponen on Kuntaliiton erityisasiantuntija.