Sinikka Mikola 1.6.2017:

Kuntavaalien tulos näkyviin - aika valita naisia puheenjohtajiksi

Sinikka Mikola

Mistä löytyisi yksi pätevä nainen, tuskailtiin silloisessa työpaikassani vuonna 1987, kun piti saada naisedustaja luottamuselimeen uuden tasa-arvolain myötä.  Kevään kuntavaaleissa naisten osuus kaikista valtuutetuista nousi 39 prosenttiin. Löytyisiköhän heistä päteviä heiluttamaan kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajan nuijaa?

Nyt päättyvällä valtuustokaudella naisten osuus kaikista valtuutetuista oli 36 prosenttia. Kuitenkin kunnanhallitusten ensimmäisistä puheenjohtajista naisia oli 26 ja valtuustojen puheenjohtajista 28 prosenttia.

Viranhaltijapuolella valtikka ei ole ollut pian päättyvällä valtuustokaudella näinkään usein naisten käsissä. Kaupunginjohtajista kahdeksan ja kunnanjohtajista 23 prosenttia oli naisia. Tämä on hyvä muistaa, kun esimerkiksi kuntajohtajien mielipidemittauksia julkaistaan ja tulkitaan.

Voisiko koulutustaso vaikuttaa puheenjohtajan tehtävistä selviytymiseen? Yli puolella uusista naisvaltuutetuista on korkeakouluasteen, ammattikorkea- tai yliopistotasoinen, tutkinto. Vastaava koulutustaso on 32 prosentilla miespuolisista valtuutetuista. Kun vielä otetaan huomioon alemman korkea-asteen tutkinnot, noin 70 prosentilla naisvaltuutettuja on korkea-asteen koulutus. Miehillä vastaava osuus on 46 prosenttia.            

Kuntaenemmistöisten yhtiöiden hallitusten puheenjohtajuus oli vielä harvemmin naisten käsissä kuin kunnissa. Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan 16 prosenttia näiden hallitusten puheenjohtajista oli naisia. Hallitusten jäsenistä naisia oli 34 prosenttia ja toimitusjohtajista 23 prosenttia.

Toimitusjohtajina toimivista naisista 53 prosentilla oli ylempi korkeakoulutus tai tohtorin tutkinto. Samassa asemassa olevilla miehillä vastaava koulutustaso oli 41 prosentilla. Kaiken kaikkiaan naisten koulutustaso Suomessa on korkeampi kuin miesten.

Suurissa kaupungeissa miesten ja naisten osuudet valtuutetuista vastaavat jo väestön sukupuolijakaumaa. Vuonna 1995 voimaan tulleen kiintiösäännöksen ansiosta edustus on paremmin tasapainossa kunnanhallituksissa ja lautakunnissa kuin tasa-arvolain alkuaikoina, jolloin edustukseen katsottiin riittävän yksi toista sukupuolta oleva henkilö. Tasa-arvokiintiöt eivät koske puheenjohtajuuksia.

Nyt, Suomen itsenäisyyden juhlavuonna on aika tehdä kunnissa ei sata vaan 311 tasa-arvotekoa niin, että vaalitulos näkyy kaikkien kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien valinnoissa. Vallan jakautumisella naisten ja miesten kesken on vaikutuksensa myös sote- ja maakuntauudistukseen – demokratiaan, henkilöstön asemaan ja palveluihin.

Kirjoittaja

Sinikka Mikola on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden erityisasiantuntija.

Sinikka Mikola Twitterissä: @SinikkaMikola