Henrik Rainio 16.11.2017:

Laskeeko kunnallisvero ensimmäisen kerran 20 vuoteen?

Henrik Rainio

Näyttää siltä, että kunnallisvero koko maan tasolla laskee vuodelle 2018. Tämä varmistui oikeastaan eilen, kun Helsinki päätti laskea tuloveroprosenttia puolella prosenttiyksiköllä.

Tätä kirjoittaessa 219 kuntaa on ilmoittanut tuloveroprosenttinsa ensi vuodelle, ja verotus on laskemassa noin 685 000 ja nousemassa noin 350 000 suomalaisella. Keskimääräiseksi kunnallisveroprosentiksi vuodelle 2018 on muodostumassa 19,85 prosenttia.  Laskua on 0,05 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2017.

Muutaman kunnan tiedot vielä puuttuvat, mutta ne eivät vaikuta muutoksen etumerkkiin. Kunnallisvero laskee - ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen. Viimeksi keskimääräinen kunnallisveroprosentti laski vuonna 1997, ja esimerkiksi vuoden 1985 jälkeen veroprosentti koko maan tasolla on laskenut vain kaksi kertaa. Kyse on siis harvinaisesta herkusta.

Vuodet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, koska verotuksessa tehtävät vähennykset ovat kasvaneet lähes joka vuosi. Tämä on johtanut siihen, että kunnan vahvistaman veroprosentin ollessa 20 %, tuloista laskettuna maksetaan keskimäärin noin 14,50 % kunnallisveroa. Verovähennykset on viime vuosina kompensoitu kunnille, mutta näin ei ole aina aiemmin tapahtunut.

Veroprosentin laskuun kolme syytä

Keskimääräisen kunnallisveroprosentin laskun takana on ainakin kolme selkeää syytä.

Ensiksi, kunnat ovat jo useita vuosia pitäneet menot kurissa ja tehneet investointejakin harkiten. Kuntien toimintamenot vuonna 2016 kasvoivat vain 1,0 prosenttia, mitä voidaan pitää todella hyvänä saavutuksena huomioiden väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Esimerkiksi edellisen nousukauden huipulla vuonna 2008 kuntien toimintamenot kasvoivat 7,9 prosenttia, mikä torppasi mahdollisuudet veroprosentin laskuun.

Toiseksi, yleinen taloudellinen tilanne näyttää paremmalta ja tämä näkyy myös kuntien verotilityksissä. Vuosi sitten arvioitiin, että kunnallisveron tuotto 2017 tippuu lähes kaksi prosenttia johtuen kilpailukykysopimuksen massiivisista leikkauksista kuntien veropohjaan. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että parantuneet talouskehityksen myötä kunnat saavat tänä vuonna lähes saman verran kunnallisverotuloja kuin viime vuonna.

Kolmanneksi, yksinään Helsingin päätös veroprosentin laskemisesta vaikuttaa merkittävästi koko maan lukuihin. Tuloveroprosentti vuonna 2018 itse asiassa nousee useammassa kunnassa kuin laskee, mutta koko maan tasolla kunnallisvero on laskusuunnassa. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että Helsingissä asuu yli kymmenes koko maan väestöstä. Verotuloilla painotettu kunnallisveroprosentti onkin parempi mittari koko maan tarkastelussa kuin veroprosenttia nostaneiden tai laskeneiden kuntien lukumäärä.

Kunnallisveroilla rahoitetaan pitkälti lapsuutta ja vanhuutta

Kunnallisveron tuotto muodostaa noin 42 prosenttia kuntien kaikista tuloista, kun esimerkiksi kiinteistöveron osuus on noin 4 prosenttia. Keskituloinen, noin 3 600 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja maksaa kunnallisveroa keskimäärin noin 7 200 euroa vuodessa.

elämänkaari ja verot

Kuntien palveluita käytetään koko elämänkaaren aikana, mutta erityisen paljon lapsuudessa ja vanhuudessa. Työikäisenä ollaankin ”nettoveronmaksajia”, kun 18-64-vuotiaat käyttävät kuntien palveluita keskimäärin noin 4100 euron edestä vuosittain.   

Sen sijaan lapsena ja vanhana ollaan ”nettosaajia”. Alle 17-vuotias käyttää vuosittain kunnan palveluita noin 12 900 euron edestä ja yli 64-vuotias puolestaan noin 9 100 euron edestä.  

Kunnallisvero tasoittaakin hyvin kuntalaisten hyvinvointipalvelujen tarvetta ja maksukykyä sukupolvirajojen yli. Tämän pitäisi myös ”ideologisesti työttömien” ymmärtää. Vaihtoehtona on järjestelmä, jossa oikeus palveluihin korvamerkitään jollakin tapaa maksettujen verojen mukaan.

Kunnallisveron merkitys on vähenemässä ja kiinteistöveron kasvamassa

Varsin yleisesti hyväksytty veropolitiikan linjaus on jo pidempään ollut siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutusverojen ja kiinteistöveron suuntaan. Kuntaveroissa tämä toteutuu asteen verran vuonna 2018, kun kunnallisvero laskee ja kiinteistövero nousee.

Verotuksen kehittämistyöryhmä (ns. Hetemäen työryhmä) ehdotti jo vuoden 2010 raportissaan, että kiinteistöveron tuottoa on lisättävä 50 prosentilla silloisesta 1,2 miljardin tuotosta. Tämän jälkeen kiinteistöverotuksen merkitystä on asteittain kasvatettu. Näyttää siltä, että työryhmän tavoite näyttää vihdoin toteutuvan vuonna 2018, kun kiinteistöveron tuoton arvioidaan olevan 1,8 miljardia euroa.

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen kunnallisveron merkitys kunnille on laskemassa hieman, mutta se tulee jatkossakin olemaa kuntien merkittävin tulonlähde. Kiinteistöveron suhteellinen merkitys sen sijaan kasvaa, koska sote- ja maakuntauudistus ei muuta kiinteistöverotusta mitenkään. Kiinteistöverotukseen on toki tulossa kokonaisuudistus vuonna 2020, jolloin tietyt epäkohdat arvostuksessa korjataan, mutta veron taso kokonaisuudessaan ei nouse.

Kiinteistövero on hyvä rahoitusmuoto kunnille, koska sen tuotto on vakaa ja ennustettava, eikä se ole altis verosuunnittelulle. Viime vuosien kiinteistöveron korotukset ovat prosentuaalisesti olleet kovia, mutta lähtötaso on ollut erittäin alhainen. Edelleen kiinteistöveron taso on kohtuullisen matala.

Toivotaan, että tulevaisuudessakin mieluummin alennetaan kunnallisveroa ja korotetaan kiinteistöveroa, kuin toisinpäin.

Kirjoittaja
Henrik Rainio

Henrik Rainio on Kuntaliiton kuntatalousyksikön vt. johtaja.

Henrik Rainio Twitterissä: @RainioHenrik

On melkoisen ideologissävytteistä väittää, että "yleisesti hyväksytty veropolitiikan linjaus on jo pidempään ollut siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutusverojen ja kiinteistöveron suuntaan". Linja suosii räikeästi hyvätuloisia ja vaikeuttaa pienituloisten mahdollisuutta elää ilman sosiaalisia tulonsiirtoja ja esim. päästä kiinni omaan asuntoon ja saada kasaan varallisuutta. Samalla linja siis tukee köyhyyden ja rikkauden periytyvyyttä, kun perintöverotustakin halutaan oikeistovetoisten hallitusten toimesta keventää. Kuntaliiton johtajalta toivoisin objektiivisempaa asennoitumista vero- ja finanssipolitiikan kysymyksiin.

In reply to by Jukka Järvenpää (ei varmistettu)

Tämä nimenomaan ei ole ideologinen väite, vaan pikemminkin jo kymmenisen vuotta kotimaassa ja kansainvälisesti varsin yleisesti tunnustettu veropolitiikan linjaus. Suomessa arvonlisäveroa, valmisteveroja ja kiinteistöveroa on korotettu asteittain eri hallituskokoonpanoilla.

Se on pitkälti toinen asia, miten eri tulo- ja varallisuustasoilla verotetaan. Työn verotusta voidaan keventää pieni-, keski- tai suurituloisilta. Muut verot, kuten pääomatulovero tai perintövero, voidaan kohdistaa eri tavoin. Samoin esimerkiksi varhaiskasvatusmaksut voidaan kohdistaa eri tavoin.

Se, että mieluummin verotetaan kiinteistöjä tai kulutusta, kuin työntekoa, ei ole kannanotto rikkaiden, keskituloisten, eikä köyhien puolesta. Se on kannanotto työn tekemisen puolesta.

Hyvin oli kirjoitettu - tuo kysymys työn tai kulutuksen verottamisesta on mielenkiintoinen. Kyllä työn kova verottaminen vaikuttaa kovasti sen hintaan ja siten myös kilpailukykyyn. Kansantalouden kannalta veroaste on keskeinen - se on meillä nyt vaikkapa Ruotsia korkeampi, vaikka länsinaapurissa keskim. kuntavero huitelee jo noin 32 %:ssa. Ja vähennyksiä kun ei ole kuin 2 %:n verran, niin Ruotsissa siis on käytännössä aika lailla tasavero - ja kuitenkin tasa-arvo on korkealla kun sitä täydentää toimiva sosiaaiturva. Sitten on lisäksi tuo työllisyydenhoito, joka meillä on kovin vaatimattomissa kantimissa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kyllä talouskasvu ja työllisyys lopulta ratkaisevat kuntataloudenkin kohtalon. Erityisesti työllisyystoimien tehoon tulisi kiinnittää huomiota ja ottaa mallia vaikkapa Tanskasta jossa se on kokonaan kuntien vastuulla hyvin tuloksin.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.