Aila Puustinen-Korhonen 23.11.2017:

Lastensuojelulla ei ole riittäviä keinoja estää perheväkivaltaa

Aila Puustinen-Korhonen

Suomessa on herätty jälleen kerran pohtimaan, miten viranomaistoiminnalla voitaisiin estää lapsiin kohdistuvaa perheväkivaltaa. On selvää, että henkeä uhkaavaan perheväkivallan ehkäisemiseen pitää löytyä nykyistä tehokkaammat keinot.

Julkisessa keskustelussa on noussut esiin, että oikeuslaitokseltamme puuttuvat riittävät keinot estää perheväkivaltaa kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi lapsen piilottaminen ja ympärivuorokautinen vartiointi eivät ole oikeuslaitoksen käytettävissä ja niitäkin saatettaisiin joskus tarvita lapsen suojelemiseksi. Ehkäpä tarvittaisiinkin juuri tällaisia suojaamisen ja piilottamisen keinoja oikeusjärjestelmäämme, jotta yhteiskunnan suoja perheväkivallasta kärsiville olisi parempi. Näitäkin keinoja olisi nyt perusteellisesti pohdittava.

Lastensuojelukin voi suojata ja turvata, mutta erityisesti perheväkivaltatapauksissa lastensuojelun suoja ei aina riitä.

Miten lastensuojelu toimii?

Lastensuojeluilmoituksen saatuaan sosiaaliviranomainen selvittää ensin, onko kiireellistä avun tarvetta.  Jos on, apua järjestetään viipymättä.

Voidaan esimerkiksi järjestää turvakotipaikka perheväkivaltatilantessa. Sitten perheen tilannetta selvitellään lisää perheen ja muiden viranomaisten yhteistyönä. Avuksi voidaan tarjota taloudellista tukea, erilaisia palveluja ja ohjausta ja neuvontaa. Nämä toimet perustuvat vapaehtoisuuteen. Tällainen tuki ei ole vaikuttavaa, jos lapsen vanhempi ei halua ottaa apua vastaan.

Lastensuojelulla on toki järeämpiäkin keinoja käytössään. Jos lapsi on välittömässä vaarassa, voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti sijaishuoltoon. Päätöksen asiasta tekee sosiaalityöntekijä ja se on voimassa 30 päivää. Tietyin edellytyksin se voi jatkua tätä pidemmän ajan. Sijoituksen aikana selvitellään, tarvitaanko huostaanottoa vai riittävätkö avohuollon tukitoimet. Kiireellisiä sijoituksia on tehty viime vuosina noin 3500-4000 vuosittain ja huostassa olevia lapsia on ollut vuositasolla noin 10 000.

Huostaanoton edellytysten täyttyessä lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan esimerkiksi sijaisperheeseen. Lapsen vanhemman vastustaessa huostaanottoa siitä päättää hallinto-oikeus. Perheväkivallan kyseessä ollessa hallinto-oikeus joutunee perheväkivaltatilanteissa arvioimaan, millainen painoarvo sanallisella uhkaamisella, joka ehkä myöhemmin perutaan, on huostaanoton perusteiden harkinnassa.  Entäpä tilanne, että lapselle on vaaraa toisesta vanhemmasta ja toinen vanhempi pystyy lapsesta täysin huolehtimaan? Erotettaisiinko lapsi toisestakin vanhemmasta sijaishuollolla? Vaikeita kysymyksiä.

Sijaishuoltokaan ei kykene aukottomasti suojaamaan lasta

Sijaishuollon aikana lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja pitää heihin yhteyttä. Yhteydenpitoa voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa määräajaksi ja jättää ilmoittamatta lapsen sijaishuoltopaikka vanhemmalle. Ei kuitenkaan ole helppoa piilottaa lasta vuosikausiksi sijaishuoltopaikkaan ja kieltää kokonaan yhteydenpito vanhempaan.

Vanhemmilla on muutoksenhakuoikeus viranomaisten tekemistä huostaanottoasioihin liittyvistä päätöksista hallinto-oikeuteen. Osasta asioita, kuten yhteydenpidon rajoittamisesta, muutoksenhakuoikeus on korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.  Joten oikeuslaitoksemme on hyvin vahvasti mukana lastensuojelun vaikeimmissa päätöksissä. Oikeusistuimissa arvioidaan sosiaaliviranomaisten päätösten lainmukaisuutta ja sitä, onko päätöksille riittävät perusteet olemassa.

Lastensuojelukaan ei voi vartioida lasta ympärivuorokautisesti eikä sillä ole valtuuksia voimankäyttöön lapsen uhkaajia vastaan.  Sijaishuollossa olevat lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen, käyvät koulua ja harrastavat kuten muutkin lapset. Heitä ei voi pitää lukittuna sisälle sijaishuoltopaikkaan eikä salata ilman vahvoja perusteita heidän olinpaikkaansa vanhemmalta vuosikausiksi, jopa vuosikymmeneksi riippuen lapsin iästä huostaanottohetkellä. Lapsen piilottaminen sijaishuoltopaikkaan joksikin aikaa onnistunee.

On kuitenkin mahdollista, että henkilö, jolta lasta suojellaan onnistuu jotenkin löytämään lapsen. Lapsia on surmattu myös sijaishuollon aikana oman vanhemman toimesta. Voi olla, että lastensuojelun osalta tarvittaisiin muutoksia lainsäädäntöön, jotta lastensuojelun turva olisi vahvempi. Muutokset lastensuojelulakiin eivät kuitenkaan ratkaisisi laajempaa ongelmaa yhteiskunnan liian vähäisistä keinoista suojata henkilöitä perheväkivallalta.

Kirjoittaja
Aila Puustinen-Korhonen

Aila Puustinen-Korhonen on sote-asioiden erityisasiantuntija Kuntaliitosta.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.