Tero Tyni 20.12.2017:

Lausuntokierros nosti esiin kolme isoa kysymystä valinnanvapaudesta

Ennen joulua lainvalmistelijat ja muut intressitahot käyvät kuumeisesti valinnanvapauslakiesityksen lausuntopalautetta läpi. Kuntaliitto julkaisi oman koosteensa kuntien lausunnoista pari päivää sitten.

Palautteen perusteella varmasti tehdään joitain muutoksia lakiesitykseen. Vuoden vaihteen jälkeen tullee sitten taas uusi poliittinen sote-sopu. Niitä tosin on tullut jo niin monta, etten ole enää pysynyt laskuissa mukana.

Veikkaan, että terveydenhuollon asiantuntijoilta tullut palaute asiakassetelin liiallisesta velvoittavuudesta otetaan vakavasti ja pykälää muutetaan. Hyvä, jos asiantuntijoita kuullaan ja myös tehdään lausunnoissa esitettyjä perusteltuja muutoksia.

Kuuleeko kukaan sosiaalihuollon asiantuntijoita?

Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa sosiaalipalvelujen kokonaisuus on kuitenkin jäänyt sivurooliin.

Tavoitteeksi on asetettu sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen asiakaslähtöisiksi, integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi. Juhlapuheiden tasolla sosiaalipalvelujen tärkeyttä kyllä korostetaan, mutta lakiluonnoksen pykälät ovat ongelmallisia. Niiden avulla ei sote-integraatiota synny. Valinnanvapauslaissa on useita kohtia, jotka vaikeuttavat integraation toteutumista.

Sosiaalipalvelujen kirjo on siinä määrin hajautunut, että niiden asiantuntijat eivät saa ääntään kuuluville. Ei, vaikka sosiaalipalvelujen menot ovat euroilla mitattuna liki puolet sosiaali- ja terveydenhuollon kakusta ja sisältävät miljardiluokan tehtäviä esimerkiksi ikääntyneiden, vammaisten ja lastensuojelun palveluissa.

Pieni ei myöskään ole nyt esitettävä henkilökohtainen budjetti, johon kuuluvat palvelut ovat lähinnä juuri sosiaalipalveluja. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan henkilökohtaisen budjetin kustannusten arvioidaan olevan vähintään noin 1,4 miljardia euroa, jos kriteerit täyttävät henkilöt ottavat vastaan henkilökohtaisen budjetin.

Kuntaliiton lisäksi useat muut lausunnon antajat katsovat, että henkilökohtaiseen budjettiin liittyy käytännön epävarmuustekijöitä ja suuri kustannusten kasvun riski. Koska henkilökohtaisesta budjetista ei juuri ole kokemusta Suomessa eikä näin laajasta, kerralla tapahtuvasta käyttöönotosta missään päin maailmaa, sen käyttöönoton pitäisi tapahtua asteittain ja kokeilujen kautta.

Henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto jo vuoden 2020 alusta lukuisien iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden palveluissa olisi valtava muutos verrattuna nykyiseen.

Eikä tässä vielä kaikki

Lainvalmistelijoilla on vielä henkilökohtaista budjettia ja asiakassetelin kattavuuttakin vaikeampi ongelma ratkaistavanaan: voiko EU tulkita maakunnan tuottamat valinnanvapauspalvelut markkinaehtoisiksi palveluiksi?

Tämä merkitsisi sitä, että suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaa säätelyä siirtyisi Euroopan unionin toimivaltaan. Kuntaliitto nosti asian esille omassa lausunnossaan ja vaati asian selvittämistä ennen hallituksen esityksen antamista.

Kirjoittaja
Tero Tyni

Tero Tyni on sosiaali- ja terveysyksikön erityisasiantuntija Kuntaliitosta.

Hei Tero

Merkittävä kirjoitus. Kiitos, että nostit asiaa esille. Reformia tehdään kansallisesti varsin kapeista intresseistä. Nyt keskitytään terveydenhuoltoon ja korkeintaan vertikaaliseen integraatioon terveydenhuollon sisällä. Missä keskustelu sosiaalipalveluista ja horisontaalisesta integraatiosta, jolla luodaan edellytykset reformin tavoitteiden todelliselle saavuttamiselle?

Kuvaatko vielä tarkemmin, miltä osin kansalliset sosiaali- ja terveydenhuoltomme tulisivat EU:n toimivallan piiriin ja mitä se käytännössä merkitsisi? Olen ollut monissa eurooppalaisissa yhteyksissä viimeisen 10-vuoden aikana. Sillä kokemuksella olen oppinut luottamaan OMC-systeemiin (Open Method of Coordination), jonka perusteella sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjataan kansallisesti - ei EU:n tasolta. EU:n jäsenmaissa on niin erilaiset hyvinvointijärjjestelmät, ettei niitä voida millään hallita EU-tasoisesti.

In reply to by Jukka Lindberg (ei varmistettu)

Hei Jukka. Kiitos positiivisesta palautetta. Itse en ole EU-oikeuden asiantuntija, joten joudun viittaamaan kollegani Arto Sulosen Kuntalehden juttuun https://kuntalehti.fi/uutiset/laki/lakiklinikka-valinnanvapauden-kariko…

"On olemassa riski, että maakunnan tuottamat valinnanvapauspalvelut lopulta kuitenkin tulkittaisiin yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi markkinaehtoiseksi EU:n toimivaltaan kuuluvaksi taloudelliseksi toiminnaksi. Ja tämä tulkinta kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan. Jos komissio katsoo palvelut edellä kuvatulla tavalla taloudelliseksi toiminnaksi, paluuta entiseen ei enää ole."

Samoin KHO lausunnossaan valinnanvapaudesta toteaa asiaan liittyen erittäin saman suuntaisesti http://kho.fi/material/attachments/kho/aineistoa/lausuntoja/7sDp6s3ij/H… esimerkiksi seuraavasti

”Ehdotetun järjestelmän EU-oikeudelliset kysymyksenasettelut liittyvät maakuntien liikelaitosten harjoittaman palvelutoiminnan luonteeseen ei-taloudellisena tai taloudellisena toimintana sekä kysymykseen siitä, saavatko maakuntien liikelaitokset mahdollisesti SEUT 107 artiklassa tarkoitettua kiellettyä valtiontukea liikelaitoksiin sovellettavan verokohtelun ja konkurssikelvottomuuden vuoksi.”

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.