Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen 27.3.2017:

Liikenneverkon kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä, ei hallituskausittain muuttuvia linjauksia

Jari Koskinen

Suomi on jäänyt jälkeen pohjoismaisia naapurimaitaan liikenneinfran kehittämisessä. Ellei Suomi päätä toimia toisin, maamme tulee käyttämään edelleen paljon rahaa liikenneinfraansa, mutta vailla selkeää näkemystä, mitä ollaan tekemässä missäkin, milloin ja miksi.

Pohjoismaisista verrokeista Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on jopa vuoteen 2029 asti suuntaavat strategiat, joissa on hahmoteltu, miten maat kehittävät sisäisiä ja ulkoisia yhteyksiään ja parantavat siten saavutettavuuttaan ja kilpailukykyään.

Suomessa infralinjauksia on tehty lyhytjänteisesti hallituskausittain ja infrabudjetista päätetään vuosittain.

Vajaa viikko sitten julkaistiin raportti Liikenneinfrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana, jota Kuntaliitto oli mukana tekemässä yhdessä muiden järjestöjen sekä Liikenneviraston kanssa.

Raportin julkistamistilaisuudessa esitin, että liikenneverkon ylläpitoa ja kehittämistä voidaan pitkäjänteistää yli hallituskausien kestävällä liikenneinfraohjelmalla. Tällöin iso kuva ja painotukset säilyisivät hallitusten vaihtuessa. Infraohjelma pidentäisi muunkin suunnittelun ja sen toteutuksen aikajännettä.

Tällä olisi iso merkitys maankäytön kehittämiselle ja asuntotuotannolle kunnissa ja kaupunkiseuduilla. Myös elinkeinoelämän toimintaympäristön ennustettavuus paranisi, mikä tukisi investointipäätöksiä. Koko maa hyötyisi.

Myös rahoitusnäkymään tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Hyvä perusratkaisu olisi muodostaa liikenneinfralle oma kehysmenettely. Tällä saataisiin läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä liikenneinfran budjetointiin.

Kokonaiskuva rahoituksen jaksottumisesta pidemmällä aikavälillä olisi nykyistä huomattavasti selkeämpi. Tämä tukisi tehokasta resurssien käyttöä myös liikennehankkeiden toteutuksessa.

Tienkäyttömaksujen käyttöönotolle tulee luoda edellytykset, kunhan tuotot käytetään oman alueen kehittämiseen

Myös infrahankkeiden tai infrapakettien toteutuksen rahoitusmalleja voidaan kehittää. Alueellisten infrahankkeiden osalta voidaan selvittää rahoitusmallia, jossa kunnat ja valtio perustavat yhteisen infrayhtiön. Sen omistajaksi voisi tulevaisuudessa tulla myös maakunta.

Kun yhtiö on kuntien määräysvallassa, sen vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen voisi hoitaa Kuntarahoitus Oyj. Merkittävin näin toteutettava meneillään oleva investointihanke on Länsimetro.

Kaupunkiseutujen tienkäyttömaksuille tulisi luoda lainsäädännölliset edellytykset, jos maksuja halutaan kokeilla tai käyttää. Tärkeää tällöin on, että maksutuotot kanavoituvat sen seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen, jolta maksuja kerätään.

Tällä mallilla toimitaan Tukholmassa ja Göteborgissa, jossa ruuhkamaksuilla vaikutetaan kulkutapavalintoihin ja saadaan lisärahoitusta valtion kanssa sovittujen hankepakettien toteutukseen.

Kunnat vastaavat 45 prosentista liikenneinfrasta

Valtioneuvosto on asettanut parlamentaarisen liikennetyöryhmän selvittämään liikenneverkon ylläpitoa ja kehittämistä sekä ilmastotavoitteiden toteuttamista. Tämä on erinomainen mahdollisuus päästä kunnianhimoisemmalle uralle.

Kuntien ja kaupunkiseutujen kannalta on tärkeää, että liikennejärjestelmää tarkastellaan tässä työssä kokonaisuutena, vaikka päähuomio onkin valtion verkolla. Ratkaisut valtion verkolla vaikuttavat kuntien liikenneverkkoon ja maankäytön edellytyksiin sekä alueiden saavutettavuuteen.

Kuntien rooli on iso liikenneväylänpidossa. Kunnat vastaavat noin 45 prosentista Suomen liikenneinfran kunnossapidon ja investointien rahoituksesta. Korjausvelkaa on runsaasti sekä valtion että kuntien verkolla.

Kunnat vastaavat jatkossakin alueensa kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta. Yhdyskuntarakenteen kokonaisuuden hallinta on kunnille tärkeää esimerkiksi siksi, että ne kantavat vastuun myös ratkaisujen vaikutuksista.

Kirjoittaja
Jari Koskinen

Jari Koskinen on Kuntaliiton toimitusjohtaja.