Erja Horttanainen 25.8.2017:

​​​​​​​Luottamusta

Erja Horttanainen

Kesän uutisointeihin sisältyi hieman yllättäen tällainenkin tutkimustulos: kansalaisten luottamus Euroopan unioniin on lisääntynyt. EU-kansalaisten luottamus unioniin on viimeksi ollut yhtä laajaa vuonna 2010. Euron kannatus on viimeksi ollut yhtä suuri vuonna 2004.

Tiedot perustuvat Euroopan komission teettämään eurobarometriin. Sen mukaan 56 prosenttia jäsenmaiden kansalaisista suhtautuu myönteisesti EU:n tulevaisuuteen. Unioniin luottaa 42 prosenttia kansalaisista. Tämä on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuoden syksyllä. Euroalueen kansalaisista kolme neljäsosaa kannattaa yhteisvaluuttaa.

EU-keskustelua ovat pitkään hallinneet erilaiset ongelmat ja suoranaiset kriisit. Jäsenvaltioiden yhteistyö on rakoillut, pakolaiskysymys on ratkaisematta, Ison-Britannian EU-eron lopullisia vaikutuksia vasta arvaillaan. Myös valtioiden välisten rajojen sulkeminen on noussut esille pakolaistulvan ja brexit-äänestyksen myötä. Kaikesta tästä huolimatta kansalaisten näkemykset unionista ovat useissa jäsenmaissa kohtalaisen myönteisiä.

On mielenkiintoista arvailla mielipiteiden taustoja. Tulevatko EU:n ansiot entistä paremmin esiin globalisaation pyörteissä? Mikä vaikutus on suurvaltasuhteiden kehityksellä? Entä turvallisuusasiat? Mielipidemittausten tuloksista ei tietenkään saa tehdä yksioikoisia johtopäätöksiä. Kansalaismielipiteeseen on todennäköisesti vaikuttanut ainakin parantunut talous- ja työllisyystilanne, mutta varmastikin myös EU:n omia toimenpiteitä arvostetaan.  Kansalaisten Eurooppa -ajatusmalli ei ole täysin vailla todellisuuspohjaa.

Kunnille ei suunnata luottamusta mittaavia kyselyjä, vaikka EU:n vaikutus kuntien toimintaan on jatkuvasti kasvanut. Kunnat toimeenpanevat EU:n lainsäädäntöä useilla aloilla, ja toisaalta ne hyötyvät EU:n rahoitusmahdollisuuksista. EU:lla ei ole toimivaltaa päättää, miten peruspalvelut järjestetään. Kuntien näkökulmasta yksi suurimpia EU-politiikan muutoksia onkin ollut unionin toiminnan laajentuminen erilaisten ohjausjärjestelmien kautta sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Pakolaistilanteen vaikutukset ulottuvat kuntiinkin. Monissa maissa paikallisviranomaiset joutuvat hoitamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jo maahantulovaiheessa. Meillä kuntien vastuu alkaa, kun oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat muuttavat kuntaan ja kotouttamistoimet käynnistyvät. 

Myös alue- ja paikallistason suhdetta Euroopan unioniin voitaisiin tarkastella luottamusnäkökulmasta. Kuntien ja maakuntien pitäisi voida luottaa siihen, että unionin päätöksenteossa otetaan huomioon EU-lainsäädännön vaikutukset kuntiin ja alueisiin. Suomen kannalta olisi tärkeää tietää, että pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan erityispiirteet ovat mukana EU-keskustelussa. Luottamuksen saavuttaminen vaatii työtä Eurooppa-tasollakin.

Kirjoittaja
Erja Horttanainen

Erja Horttanainen on Kuntaliiton EU-asioiden päällikkö, joka hoitaa EU- ja maahanmuuttoasioita.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.