Marianne Pekola-Sjöblom 17.10.2017
Marianne Pekola-Sjöblom

Kuntavaalit on takana, mutta ei hätää - kyllä meillä vaaleja riittää. Ja niiden päälle vielä naapurimaidemme lähes vuorovuosittaiset kuntavaalit: tänä syksynä Virossa ja Tanskassa, ensi syksynä Ruotsissa ja Islannissa ja parin vuoden päästä Norjassa.

Virossa on juuri äänestetty kuntavaaleissa. Toisessa naapurimaassamme Tanskassa kunta- ja aluevaalit järjestetään marraskuun loppupuolella. Lisäksi on kiintoisaa seurata Norjassa noin kuukausi sitten, 11. syyskuuta pidettyjen parlamenttivaalien jälkimaininkeja, sillä vaalituloksella ja uuden hallituksen kokoonpanolla on merkitystä Norjankuntauudistuksen jatkolle.

Oppeja omiin vaaleihimme

Meille on mielenkiintoista ja hyödyllistä seurata naapurimaiden vaaleja monestakin syystä. Yhtenä oppina näin sote- ja maakuntauudistuksen sekä maakuntavaalien valmisteluvaiheessa on, että vaalien yhdistäminen on mahdollista. Yhtä aikaa järjestettävillä kunta- ja aluetason vaaleilla on pitkät perinteet sekä Ruotsissa, Norjassa että Tanskassa.

Ruotsissa parlamenttivaalitkin on niputettu yhteen kunta- ja aluetason vaalien kanssa. Joissakin kunnissa saatetaan samanaikaisesti järjestää myös kunnallisia kansanäänestyksiä. Kun naapurimaidemme kansalaiset selviävät suljetun listavaalin avulla äänestettävistä yhdistetyistä vaaleista, miksi emme siis myös me suomalaiset?

Itseäni pohdituttaa ja huolestuttaa erityisesti meillä edessä oleva vaalien suma. Jo pelkästään presidentinvaalit, eduskuntavaalit ja EU-vaalit puolentoista vuoden sisällä ovat kova haaste. Haastekerroin nousee vielä huomattavasti, mikäli pidetään kiinni päätöksessä järjestää ensimmäiset maakuntavaalit lokakuussa 2018 omina vaaleinaan.  Ei sovi täysi unohtaa myöskään marraskuussa 2018 järjestettäviä seurakuntavaaleja ja Ahvenanmaan maakunta- ja kuntavaaleja lokakuussa 2019.

Kansalaisten tiedetään pitävän vaaleissa äänestämistä tärkeänä asiana ja totta sekin, että suomalaiset ovat vaalinsa ansainneet, mutta riittääkö intoa ja motivaatiota käydä vaaliuurnilla noin puolen vuoden välein? Voidaanko vaalisumasta saada aidosti kaikki ilo irti pitkäaikaisen kansanvallan juhlan muodossa? Kuinka suuri osa ehdokkaista on samoja menneissä kuntavaaleissa ja tulevissa maakunta- ja eduskuntavaaleissa ja onko sillä vaikutusta äänestysaktiivisuuteen? Miten vaalikansa saadaan oikeasti ymmärtämään eri vaalien merkitykset ja eroavaisuudet? Entäpä erillisten vaalien kustannukset?

Entä jos sittenkin niputetut vaalit?

En voi olla komppaamatta Kuntaliiton toimitusjohtajan Jari Koskisen SuomiAreenassa heinäkuussa heittämää ajatusta vaalien yhdistämisestä. Ensimmäisten maakuntavaalien järjestäminen lokakuussa 2018 ja seuraavien vaalien järjestäminen yhdessä kuntavaalien huhtikuussa 2021 merkitsisi, että ensimmäinen toimikausi jäisi noin kahteen ja puoleen vuoteen.  Siksikin varteenotettava vaihtoehto voisi olla myös eri vaiheissa esille nostettu, viimeisimpänä Helsingin entisen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin tekemä ehdotus, jossa kuntien valtuustot valitsisivat edustajat ensimmäisiin maakuntavaltuustoihin.

Tässä kohtaa olisi ihan harkitsemisen arvoista soveltaa Tanskan vaalimarkkinointislogania ja todeta, että ”Mietitään vielä ennen kuin päätetään erillisten maakuntavaalien järjestämisestä”.

 

 

Viron kuntavaaleissa voi äänestää sähköisesti ja myös 16-17-vuotiaat pääsevät uurnille

Viron kuntavaaleissa on omiin vaaleihimme verrattuna edistyksellisiä piirteitä: Äänestäjä voi jättää äänensä sähköisesti, ja tällä kertaa myös 16- ja 17-vuotiaat pääsevät vaaliuurnille. Ehdokkuuden alaikäraja on kuitenkin edelleen 18 vuotta. Sähköinen äänestäminen kuntavaaleissa mahdollistui ensi kerran jo vuonna 2005. Nettiäänestys on käytössä kuntavaaleissa siten jo neljättä kertaa. Vaikka Viron viimeisimmissä kuntavaaleissa vuonna 2013 noin joka viides äänesti sähköisesti, oli äänestysaktiivisuus suunnilleen Suomen kuntavaalien tasolla (58,0 %).  Viron kuntavaalien 15.10.2017 äänestysprosentti laski lähes kuusi prosenttiyksikköä, tämänhetkisen tiedon mukaan se oli 53,2 %.

Viron kuntavaalit uudistavat maan kuntakartan, sillä vaalien jälkeen kuntien määrä putoaa käynnissä olleen kuntareformin myötä nykyisestä runsaasta 200 kunnasta 79 kuntaan. Muutos on merkittävä ja se toteutuu osin pakkoliitoksin. Kuntavaaleissa on jaossa kaikkiaan noin 1 700 valtuustopaikkaa, ja niistä kilpailee noin 12 000 ehdokasta, joukossa myös 11 suomalaisehdokasta.

 

Tanskassa panostetaan äänestyskampanjaan marraskuun kunta- ja aluevaaleissa

Tanskassa on marraskuussa luvassa perinteisemmät kuntavaalit kuin Virossa eikä vähiten siksi, että Tanskan kuntauudistus toteutettiin jo kymmenisen vuotta sitten. Tanskassa kuntavaalien kanssa samanaikaisesti järjestetään myös viiden alueen vaalit (regionval) - samalla tavoin kuin Ruotsissa ja Norjassa. Tanskan vaaleissa käytetään muiden Pohjoismaiden tapaan suljettua listavaalia. Tanskassa on käytössä pormestarijärjestelmä, jolloin osassa kuntia vaalit näyttäytyvät myös pormestarivaalina.

Tanskan kuntaliitto (KL) yhdessä alueiden liiton (Danske Regioner) sekä kunta- ja alueasioista vastaavan ministeriön kanssa kantavat huolta paikallispolitiikan kiinnostavuudesta ja äänestysaktiivisuudesta, ja ovat siksi käynnistäneet neljän vuoden takaisten vaalien tapaan äänestyskampanjan ”Mieti vielä ennen kuin jätät äänestämättä”.  Vuoden 2013 vaaleissa toteutettu kampanja tuotti merkittävää tulosta, sillä kuntavaalien äänestysprosentti nousi hämmästyttävät kuusi prosenttiyksikköä lähes 72 prosenttiin. Etenkin nuoret ja maahanmuuttajat äänestivät aiempaa innokkaammin.

 

 

Kirjoittaja
Marianne Pekola-Sjöblom

Marianne Pekola-Sjöblom on Kuntaliiton tutkimuspäällikkö.

Marianne Pekola-Sjöblom Twitterissä: @M_PekolaSjoblom

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.