Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen vastuuviestijä Eeva Mäntymäki:

Maakunta tulee – mutta mikä maakunta?

Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan kohtapuoliin maakuntia, joilla on Y-tunnus. Niille laaditaan strategia, ja niitä ryhdytään brändäämään. Mutta miten ihmeessä kansalaiset saadaan samaistumaan näihin maakuntiin, jos pohjalla ei ole vahvaa maakuntaidentiteettiä?

Kunnallisalan kehittämissäätiön Maakuntapuntari 2017 kertoo, että kuusi kymmenestä suomalaisesta samaistuu omaan maakuntaansa ainakin jonkin verran ja joka neljäs melko voimakkaasti. Kuntaliiton kyselytulosten mukaan 44 prosenttia samaistuu omaan maakuntaansa ja 65 prosenttia kotikuntaan.

Alueelliset erot ovat suuria – Uudellamaalla ei ole voimakasta maakuntaidentiteettiä, kun taas yhdeksän kymmenestä kainuulaisesta kiinnittyy KAKS:n tutkimuksen mukaan jossain määrin tunnetasolla Kainuuseen.

Vahva maakuntaidentiteetti ei välttämättä takaa uudelle maakunnalle helppoa alkua. Uuden maakunnan identiteettiä voi olla jopa helpompi rakentaa siellä, missä perinteiset merkitykset eivät kilpaile uuden hallinnollisen identiteetin kanssa – tämä tietysti edellyttäen, että uudesta maakunnasta muodostuu vahva organisaatio.

Perinteinen maakuntahenki tarkoittaa sitä, että alueen asukkailla on selkeä käsitys omasta ominaislaadustaan – siitä, millaisia ”me kainuulaiset” olemme. Itse junan tuomana olen hakannut päätäni seinään, kun olen yrittänyt vakuuttaa, että kateus ei ole kainuulaisen kansanluonteen erityispiirre. Ja kun puhutaan maakuntakuvasta, Nälkämaan mainetta ei voi ohittaa: Yhden mielestä se pitäisi kääntää vahvuudeksi, toinen haluaa vaieta sen kuoliaaksi. Tämän vaivan tosin aika parantaa, sillä muutaman vuoden takaisen maakuntakuvatutkimuksen mukaan alle 35-vuotiaat eivät enää yhdistä Kainuuta samalla tavalla Nälkämaahan kuin vanhempansa.

Vahvan maakuntahengen alueille on yleensä myös jo perustettu erilaisia maakunnallisia intressejä vaalivia organisaatioita, jotka eivät välttämättä purematta niele uuden maakunnan roolia maakunnan brändin omistajana.

Uuden maakunnan strategiassa identiteettikysymykset täytyy joka tapauksessa ottaa vakavasti, sillä maakunnat ovat kovan brändäysurakan edessä. Oma veikkaukseni on, että nyt alkaa ankara maakuntabrändien taisto – mikä muuten tietää kissanpäiviä mainos- ja viestintätoimistoille. Mutta toisin kuin joskus kuvitellaan, brändi (ainakaan hyvä sellainen) ei ole mikään mainosmiehen villi visio vaan selkeiden faktojen ja olemassa olevien identiteettien pohjalle järkiperäisesti rakennettu strategian osa-alue. Hyvässä brändinrakennusprosessissa logon värejä ei suunnitella ensimmäiseksi vaan viimeiseksi.

Eeva Mäntymäki

Eeva Mäntymäki, YTT, vastuuviestijä, Kainuun sote- ja maakuntauudistus   

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.