Arto Koski 9.5.2017:

Megatrendit pakottavat korjaamaan pelikirjaa

Arto Koski

Sitra julkaisi vapun jälkeen (4.5.) tämän vuoden megatrendit. Näkökulma on kiinnostavasti pohjoismainen. Trendien määrä on rajattu kolmeen: Työn ja toimeentulon arvoitus, Edustuksellisen demokratian puhti hukassa ja Talous tienhaarassa.

Nuo kolme megatrendiä ovat teemoiltaan tuttuja ja ovat nousseet esille monissa tulevaisuustarkasteluissa, muun muassa Kuntaliiton maailmanpyörän muutosajureissa, joissa ne olivat ”työllisyys ja työelämän muutokset”, ”uuden demokratian muodot” ja ”yllätysten talous”.

Osa tulevaisuustutkijoista näkee tulevaisuuden kokonaisnäkymät valoisina ja on sitä mieltä, että 2020- ja 2030-luvuilla entistä harvemmat asiat tulevat olemaan ihmiskunnalle mahdottomia. Samaan aikaan osa tutkijoista varoittelee meitä tulevista vaikeuksista. Vanha toteamus siitä, että ”pessimisti ei pety”, houkuttelee kieltämättä itseänikin, mutta se on valintana sittenkin vähän liian helppo. 

Sekä työtä että työttömyyttä

”Työn ja toimeentulon arvoitus” pitää nimensä mukaisesti sisällään epävarmuuden elementin. Teknologian nopea kehitys eli digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio ja oppiva tekoäly muokkaavat jo lähes kaikkia toimialoja. Tällä hetkellä ei ole varmaa, mitä kaikkea se tulee merkitsemään ensi vuosikymmenellä ihmisten työlle ja toimeentulolle.

Se voi tarkoittaa työpaikkojen merkittävää katoamista, mutta se voi merkitä myös vieläkin suurempaa työpaikkojen lisääntymistä. Joka tapauksessa olisi välttämätöntä, että yhteiskunta helpottaisi niiden hätää, joista tulee työelämän väliinputoajia. Niin ikään elinikäinen uuden oppiminen on itsestäänselvyys, kun ihmisten eliniät pitenevät nykyisestä.

Edustuksellista demokratiaa haastetaan

”Edustuksellisen demokratian puhti hukassa” liittyy jo vuosia kestäneeseen puheenaiheeseen demokratian rapautumisesta. Yksi realiteeteista on se, että vain alle viisi prosenttia maailman väestöstä elää demokraattisissa maissa ­– eikä tuo osuus näytä nousevan.  Vuoden 2016 tapahtumat ovat vahvistaneet oletuksia maailman muuttumisesta, kun Iso-Britannian kansalaiset päättivät erota EU:sta ja Donald Trump nousi Yhdysvaltojen presidentiksi uhmaten kaikkia politiikan vanhoja toimintakaavoja.

On esitetty arvioita, että vanhan ja uuden vallan välinen jännite tulee leimaamaan yhteiskuntien kipuilua pitkälle tulevaisuuteen. Monimutkaistuva yhteiskunta näyttää saavan aikaan sen, että faktatiedon merkityksen yleisesti kasvaessa politiikassa se vähenee!

Tottuminen hitaaseen talouskasvuun

”Talous tienhaarassa” perustuu sille faktalle, että maailmantalous on madellut hitaan kasvun ajassa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. On monia syitä, jotka tekevät talouden kasvusta jatkossakin haavoittuvaa. Esimerkiksi tuottavuuden heikko kasvu ja ikärakenteen heikkeneminen länsimaissa, Kiinan epävarmat näkymät ja luonnonvarojen kestämätön käyttö asettavat talouden kasvulle tiukemmat reunaehdot kuin aikaisemmin.

Erityisen tärkeä on kysymys siitä, millä tavoin ihmisten kokemaa hyvinvointia voitaisiin lisätä, vaikka bruttokansantuote ei kasvaisikaan. 

Askeleen edellä

Työn, demokratian ja talouden megatrendit kiertyvät Pohjoismaissa hyvin konkreettisesti ihmisten arkielämään. Maailmalla on meneillään monia aivan vastakkaisia kehityskulkuja. Esimerkiksi Afrikassa poliittista epävarmuutta lisää paheneva kuivuus ja nälänhätä samaan aikaan kun voimakkaasti kasvava nuori väestö siirtää maailman huomiota tuolle mantereelle.

Meidän tulisi olla edelläkävijöiden joukossa, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Kaiken kaikkiaan käynnissä olevaa globaalia murrosta näyttää olevan hankala ennakoida ja erityisen hankala hallita. Tulevaisuustutkimuksen professori Markku Wileniusta lainatakseni positiivinen usko parempaan on yhteiskuntaa eteenpäin vievä voima ja siinä jokainen meistä voi kantaa oman kortensa kekoon.

Tulevaisuutemme riippuu kyvystämme olla viisaasti aktiivinen toimija epävarmuuksien keskellä. Samalla joudumme tyytymään siihen, että mitä nopeammin toimintaympäristö muuttuu, sitä hitaammin päätöksenteko kykenee etenemään. Eivät nykypäättäjät ole heikompia kuin aikaisemmat, mutta käynnissä olevaa globaalia murrosta on vain niin tavattoman vaikea ohjata.

Suomi on saranakohdassa ja se joutuu tekemään valintoja. Pahinta olisi passivoituminen ja takertuminen vanhaan. Näin jääkiekon MM-kisojen aikaan on hyvä palauttaa mieliin legendaarisen maalintekijän Wayne Grezkyn toteamus siitä, että 100 prosenttia niistä laukauksista, jotka jätetään ampumatta, ei mene maaliin!

Jos maaleja ei saada aikaan, se pakottaa muuttamaan pelikirjaa. Näin tapahtui, kun Ranska rökitti Pariisissa MM-kisojen toisessa ottelussa Suomen 5-1.

Mutta jo seuraavana päivänä Suomi onnistui korjaamaan oman peli-ilmeensä Tsekkiä vastaan. Niissä tilanteissa korostuu strateginen ketteryys, reaaliaikainen seuranta ja arviointi sekä kokemuksista oppiminen.

Kirjoittaja
Arto Koski

Kuntaliiton erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikössä. 
 
Uutena harrastuksena tulevaisuus ja sen pohtiminen tutkijoiden avustuksella. 

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.