Ville Nieminen 10.11.2017:

Miksi kunnat edistäisivät hyvinvointia tulevaisuudessa, kun ei se hyödytä niitä enää?

Otsikon kysymys esitettiin minulle eräässä kahvipöydässä. Hyvinvoinnin edistämisen kanssa työskentelevänä olin ensin hieman pöyristynyt mutta pian ymmärsin kysymyksen merkityksen. Kun sote-palvelujen käyttö näkyy kunnan budjetissa, on helpompi perustella kustannusten karsimista.

Tämä sai minut pohtimaan, miten kunnat toimivat tulevaisuudessa. Mikä on se logiikka, jolla kunnassa päätöksiä tehdään ja miten ne perustellaan?

Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan ja maakunnan yhteinen lakisääteinen tehtävä myös tulevaisuudessa. Sitä se on ollut myös aikaisemmin, mutta talous on aina ollut keskeinen asia. ”Raha ratkaisee”.

Todella harmillista, mutta varmasti totta. Monessa kunnassa keskustelua on käyty joko hyvinvointi- tai elinvoimavetoisesti. Tulevaisuuden kunnassa on tärkeää nähdä näiden kahden teeman välinen vuoropuhelu. Hyvinvoivat kuntalaiset luovat paikallista elinvoimaa ja hyvinvoivat yritykset hyvinvoivia kuntalaisia.

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -verkostoprojektin kuntatyöpajassa pohdittiin yhteistä näkemystä hyvinvoinnin edistämisestä. Eräs viranhaltija avasi silmäni toteamalla, että elinvoima ja hyvinvointi ovat molemmat sellaisia asioita, joita ei voida suoraan työntää eteenpäin.

Tämä havainto kertoo merkittävästi siitä, minkälaisessa maailmassa tulevaisuuden viranhaltijat toimivat. Miten he perustelevat luottamushenkilöille toimiaan ja investointeja, kun niille ei ole laskettavissa suoraan rahassa nähtävää hyötyä? Hyödyt hyvinvoinnille ja elinvoimalle ovat myös välillisiä ja vaikeasti todennettavia. Saman ongelman kanssa on varmasti nykyäänkin painittu, kun on puhuttu ennakoinnista, joka tulee olemaan myös tulevaisuudessa kuntien keskeinen näkökulma hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisessä.

Kulttuurin muutos on väistämättä edessä. Ennakointikyky on ollut myös aikaisemmin tarpeen, mutta se on syytä nostaa nyt seuraavalle tasolle. Viranhaltijoiden lisäksi kuntien poliittisilta päätöksentekijöiltä odotetaan kykyä nähdä käynnissä olevan kauden ja sitä seuraavan kauden yli. Mitä vaikutuksia toimillamme on ja miten voimme todistaa vaikuttavuuden? Vaikutusten ennakkoarvioinnille tulee tarvetta entistäkin enemmän, vaikka tekijöitä on tulevaisuudessa kunnissa entistä vähemmän.

Selvää on, että kuntien strategian, hyvinvointikertomuksen sekä talouden ja toiminnan suunnittelun välinen yhteys on hiottava vedenpitäväksi. Johtaminen luo mahdollisuudet toiminnalle ja siten myös kiinteän ytimen elinvoima- ja hyvinvointityölle. Johdon tehtävänä on jakaa entistäkin tiukemmat resurssit entistä tarkemmin ja vahvemmin tietoon perustuen.

Mikä on siis tulevaisuuden kunnan ansaintalogiikka? Miten kunnat pitävät talouden positiivisena? Satsaukset hyvinvointiin ja elinvoimaan on nähtävä investointeina, joiden vaikutuksia kunnan taloudelle on vaikea todentaa. Hyte-kannustimet tarjoavat enimmillään tähän yhtä kuntalaista kohden elokuvalipun verran ”helpotusta”. Yksi vaihtoehto, joka tätä kenttää voi selkeyttää, on kuntien ja maakuntien välinen yhdessä sovittu kannustinjärjestelmä. Suurista summista ei kuitenkaan tässä ole kyse.

Loppujen lopuksi hyvinvoinnin edistäminen tullee olemaan jatkuvaa sumuun hyppäämistä, jossa on vain luotettava, että hyppy kantaa pitkälle ja yleisö ottaa rohkeat venyttäjät hurraten vastaan. Pokaalit jaetaan vasta koko uran kestävästä työstä.

Kirjoittaja
Ville Nieminen

Ville Nieminen on projektipäällikkö Kuntaliitosta.

Ville Nieminen Twitterissä: @ViVaNieminen

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.