Minna Punakallio 19.4.2017:

Miksi kunnille ei kelpaa satojen miljoonien lisävastuut?

Minna Punakallio

Julkisuuteen mahtuu kerrallaan sangen vähän asioita. Keskustelussa välillä tiiviistikin pyörivät asiat, kuten kilpailukykysopimus, painuvat nopeasti unohduksiin. Viime kuukausina puhetta on riittänyt erityisesti sote- ja maakuntauudistuksesta sekä valinnanvapaudesta. Osan huomiosta on saanut myös kuntatalouden tila, joka lukuisista haasteista huolimatta on kehittynyt parempaan suuntaan.

Haaskalla on kuitenkin heti ottajia. Julkisuudessa on väläytelty esimerkiksi sitä, että kasvaneiden asumistukimenojen hillitsemiseksi kuntien tulisi maksaa puolet asumistukimenoista. Esitys on monestakin syystä hyvin ongelmallinen, sillä parhaimmillaankin kuntien kaavoituksen vauhdittaminen on erittäin rajallinen lääke monisyiseen ongelmaan, jossa pelikenttää hallitsee talous- ja työllisyyskehitys, asumistukijärjestelmän perustemuutokset, väestön keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin, asuntosijoittaminen sekä rakentamisen hintaongelmat.  

Etuusmenojen rahoittamisella kuntien pussista onkin vain hyvin kaukainen yhteys asumustukimenojen hillitsemiseen. Käytännössä tällaisen päätöksen keskeisimmät vaikutukset näkyisivät valtion rahoitusaseman parantumisena ja vastaavana kuntatalouden tasapainon heikentymisenä. Tästä näennäiskeinottelustahan piti päästä hallitusohjelman mukaan eroon, sillä julkinen sektori on kokonaisuus.

Asumistukimenojen kasvun hillintään ei ole helppoja ratkaisuja. Onneksi asuntorakentaminen on parhaillaan ennätyslukemissa, joten oikeaan suuntaan ollaan siinä suhteessa menossa.

Näin kehysriihen alla en malta olla nostamatta pöydälle myös toista kuntatalouteen vaikuttavaa tekijää eli kilpailukykysopimusta. Se muuttaa jo kuluvana vuonna kuntien kustannuksia ja tuloja voimakkaammin kuin yksikään sote-muutoksen siirtymävuosi tulee aikanaan muuttamaan. Jo tällä hetkellä kunnallisverot ovat 1,5 prosentin laskussa. Myös menot pienenevät työnantajamaksujen ja lomarahaleikkausten seurauksena ja jonkin verran mahdollisesti jopa vuosityöajan pidentämisen vuoksi.

Hallitus linjasi viime vuoden budjettiriihessä, että lomarahaleikkauksista ja vuosityöajan pidentämisestä kunnille syntyvä hyöty leikataan pienentämällä valtionosuuksia. Vuosityöajan pidennyksen tuoman hyödyn toteuttamisen ongelmallisuus tunnistettiin ja leikkaus tehtiin aluksi vain osittain. Siitä huolimatta kiky-leikkaus kuntien valtionosuuksiin nousi kuluvana vuonna 64 euroon per asukas.

Ensi vuodelle kiky-leikkausta ollaan nostamassa, kun vuosityöajan pidennykselle arvioitu laskennallinen hyöty leikataan kunnilta kokonaan. Viime syksyisten arvioiden perusteella lisäleikkaus nousee noin 120 miljoonaan euroon, mikä tekee asukasta kohden noin 22,1 euroa. Nämä arviot tarkentuvat tulevassa kehysriihessä.

Jos tämä leikkaus toteutuu, se on ensi vuonna euromääräisesti suurin yksittäinen kuntatalouteen vaikuttava tekijä.

Leikkaus on erityisen ongelmallinen sen vuoksi, että pienemmissä kunnissa työajan pidennyksen muuttaminen henkilöstösäästöksi on osoittautunut hyvin vaikeaksi, lähes mahdottomaksi. Se ei ole tuonut kuntiin säästöjä eikä lisärahaa. Sen vuoksi ensi vuodelle kaavailtu lisäleikkaus on puhdastakin puhtaampi leikkaus, joka vie kuntatalouden kilpailukykysopimuksen seurauksena selvästi miinukselle.  

Näitä asioita hallitus ei tunnusta, vaan kuntataloutta heikentävät mahdolliset päätökset naamioidaan erilaisilla laskennallisilla hyödyillä tai kannustimien parantumisella.

Kirjoittaja
Minna Punakallio

Kuntaliiton pääekonomisti käy asian ytimeen ja pelkistää kansantalouden kiemurat selkokielelle - olennainen taloudesta.

Tehtävänäni on valvoa, että kunnat saavat talouspolitiikassa jatkossakin sen aseman mikä niille kuuluu. Talousasioiden ohessa nautin elämästä niin lenkkipolulla kuin kulttuurisaleissa.

Mielenkiintoista, jos kiky ei hyödytä työnantajaa, niin eikö siitä pitäisi irtisanoutua? Eihän kikyn tarkoitus ollut hyödyttää tilaajaa/asiakasta, vaan auttaa työnantajia hankalassa kilpailuasemassa. Sattuu vaan olemaan asia niin, että kunnallinen itsehallinto on osin illuusio ja kyse on välillä enemmänkin isännän ja rengin suhteesta.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.