Anu Wikman-Immonen 17.5.:

Mitä se on se kotouttamisen kumppanuus?

Anu Wikman-Immonen

Valtion kotouttamisohjelman 2016­–2019 valmistelun yhteydessä on valmisteltu kotouttamisen kumppanuusohjelma. Kumppanuusohjelman viestinä on ”kotouttaminen on kumppanuutta –­­ tule mukaan”.

Kumppanuuden pohjana on ajatus ”tehdään yhdessä”. Uusia toimintamalleja ja ratkaisuja etsitään läheltä viranomaisten, yritysten, tiede-, tutkimus- ja oppilaitosten, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisia edustavien organisaatioiden yhteistyöllä.

Kotouttamisen tarve on kasvussa

Maahanmuuton kasvu lisää tarvetta kehittää kotouttamista. Kumppanuus on kotouttamisessa nyt nostettu uudeksi tulevaisuuden trendiksi ja se on kirjoitettu julki myös valtion kotouttamisohjelmassa. Kuitenkin jo pitkään kunnat ovat tehneet kotouttamistyötä yhdessä monien eri tahojen kanssa. Kotouttamistyön kumppaneita kunnilla on ollut jo vuosia.

Kotoutuminen uuteen yhteiskuntaan tarkoittaa asettumista uuteen maahan, kielen oppimista ja tutustumista kulttuuriin sekä maan toimintatapojen omaksumista. Uudet tiedot ja taidot auttavat maahanmuuttajaa osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämään. Asettuminen vie aina oman aikansa. Onnistuneessa kotoutumisessa Suomeen muuttanut henkilö tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tuntee olevansa suomalaisen yhteiskunnan tervetullut jäsen.

Koko kunta kotouttaa

Kotoutuminen tapahtuu kunnissa. Voidaankin sanoa, että koko kunta kotouttaa. Se tarkoittaa sekä kunnan eri hallinnonaloja että myös kumppaneita: yrityksiä, työelämää sekä kunnassa toimivia yhdistyksiä, harrastusporukoita, asukasyhdistyksiä ja muita kaikkien kuntalaisten tapaamisen ja yhteisen toiminnan areenoita. On tärkeää, että kotoutujat ja kantaväestö toimivat yhdessä. Silloin on mahdollisuus kotoutua yhteiskuntaan, naapurustoon ja työelämään eikä kunnan sosiaalitoimistoon.

Monikulttuurisuus tuo mukanaan uusia ulottuvuuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kansainvälisesti että Suomessa. Suomessa kotoutujia tuetaan säilyttämään omaa kieltä ja kulttuuria. Toimiva kaksikielisyys ja kulttuurin tuntemus ovat etuja myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle, esimerkiksi silloin, kun työelämässä haetaan uusia kumppanuuksia. Oman kielen ja kulttuurin säilyttämisessä maahanmuuttajien omilla järjestöillä on luonteva rooli.

Kotoutujat mukaan kehitystyöhön

Kumppanuudella voi tukea myös osallisuutta. Palvelujen kehittämisessä asiakasraadeilla on selkeä tehtävä. Asiakasraati koostuu palveluja tuntevista asiakkaista. Raadin kautta asiakkaat voivat vaikuttaa palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Asiakasraadit soveltuvat asiakaspalautteen ja käyttäjäkokemusten keräämiseen, palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen sekä uusien ideoiden synnyttämiseen tai testaamiseen. Alhaalta ylöspäin toimivat asiakasraadit edistävät osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.

Kotouttamisen kumppanuus edellyttää resursseja

Mitä järjestöt ja muut toimijat kumppanuudesta saavat? Jotta järjestöjä saadaan kotouttamistyön kumppaneiksi, ne tarvitsevat resursseja ja tukea toimintaansa: taloudellisia resursseja, järjestötoiminnan koulutusta, tietoa kotouttamisesta ja maahanmuutosta, tietoa ja opastusta rahoitusmahdollisuuksista jne.

Jo nykyisen kotoutumislain laatimisvaiheessa muutama vuosi sitten puhuttiin järjestöjen roolista kotouttamisessa. Sinänsä hyvän kotouttamispolitiikan välineet ja tavoitteet on määritelty, mutta käytännön onnistuneeseen toteutukseen tarvitaan resursseja.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä maakunnalle myös työnjako maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvien palveluiden järjestämisessä muuttuu. Uudessa tilanteessa tarvitaan selkeä vastuunjako kunnan ja maakunnan välillä sekä tiivistä yhteistyötä. Tarvitaan siis kuntien ja maakuntien vahvaa kumppanuutta, jotta kotouttamisen asiakasnäkökulma säilyy ja eri toimijat etenevät asiakkaan kanssa kohti samaa tavoitetta.

Hyvää kevättä, kumppanit!

Kirjoittaja
Wikman-Immonen

Kuntaliiton erityisasiantuntija, jonka tehtäviin kuuluvat maahanmuutto- ja EU-asiat.

Anu Wikman-Immonen Twitterissä: @AnuWikman