Jenni Airaksinen 25.9.2017

Miten demokratia pärjää muuttuvissa rakenteissa?

Ketä äänestäisin maakuntavaaleissa ja miksi? Äänestäisinkö samanlaista vai erilaista ehdokasta kuin kuntavaaleissa? Äänestänkö sote-velhoa vai pitkän linjan aluekehittäjää, vai pirkanmaalaista ikonia?

Maakuntien ja demokratian osalta minulla on tarjolla huomattavasti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Samalla, kun mietin demokratiaa, minun on pakko miettiä myös sitä, mitä maakunnat minulle tulevaisuudessa merkitsevät, vai merkitsevätkö mitään? Miten maakuntaan identifioidutaan? Tiedän, että se vaihtelee paljon eri maakunnissa. Auttaako symboliikka, rakentaako kulttuuri yhteistä ymmärrystä.

Pirkanmaan maakuntalaulu kertoo Kangasalasta, kehyskunnasta, johon suhteeni on mielenkiintoinen. Aivan viime aikoihin asti Kangasala merkitsi minulle Pikonlinnaa, sairaalaa, johon muistan vieneeni autokyydillä äitiäni, perushoitajaa, töihin. Nykyisin ajattelen Kangasalaa hyvänä esimerkkinä kehyskunnasta, joka on tiiviisti osa Tampereen kaupunkiseutua ja jonka maantieteellinen raja keskuskaupunkiin ei suinkaan enää ole selvä.

Olen monta kertaa kuullut, että maakuntauudistuksen tekevät ihmiset. Keitä nämä ihmiset ovat? Asiantuntijoita, asiakkaita, potilaita, maakuntalaisia, nuoria, vanhoja, perheitä ja ryhmiä? Asiantuntijoiden rooli valmisteluvaiheessa on selvä, mutta aivan yhtä selvä ei vielä ole maakuntalaisten rooli.

Julkisen systeemin arvo syntyy monesta asiasta. Toiminnallinen onnistuminen tai saumaton palveluketju selittää siitä vain osan. Yhtä suuressa asemassa on se, miten tärkeänä ja luotettavana jokin systeemi koetaan. Ilman kansalaisten tukea ja hyväksyntää, maakuntien asemasta tulee tukala. Nyt onkin viimeistään aika miettiä tarkasti, mitä demokratia ja osallisuus uudessa maakunnassa tarkoittavat? Miten maakuntakansalaiset pitäisi tässä vaiheessa ottaa mukaan rakentamaan tulevaisuutta, vai pitäisikö mitenkään?

Maakuntamallin lopullinen muoto ei vielä ole täysin selvä. Osallisuuden näkökulmasta askarruttaa se, onko tulevissa maakunnissa luvassa aitoa demokratiaa ja vaikutusmahdollisuuksia, vai paikka tehokkaalle kumileimasimelle? Saadaanko kansalaisia ylipäätään vaaliuurnille? Ja mitä kaikkea muuta demokratia tässä yhteydessä tarkoittaa?

Onneksi maassamme on ihmisiä, joilla on tarjota asiaan muutakin kuin liudan kysymyksiä. Osa heistä saadaan lokakuussa Kuntatalolle Demokratiapäivään ja minäkin olen siellä: kysymässä kysymyksiäni ja sivistymässä. 17.10 järjestettävä tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, valtionhallinnon edustajille sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Aamupäivän ohjelmaa luentosalista voi seurata myös etäyhteyden välityksellä. Ottakaa esimerkkiä imatralaisista, jotka meinaavat koko valtuuston voimin seurata päivää etänä ja pohtia samalla omaa lähestymistapaansa demokratiaan uusissa rakenteissa.

Demokratia on systeemimme ydin, viisauden ja moniarvoisuuden tae, tämä näkökulma on otettava laajasti mukaan myös uusien rakenteidemme suunnitteluun!

 

Jenni Airaksinen

Jenni Airaksinen on Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.