Tuula Jäppinen 22.3.2017

Muutos tehdään uudistamalla

Tuula Jäppinen

Kunnat ja maakunnat ovat historiallisen suuren muutoksen edessä meneillään olevien hallinnon uudistusten vuoksi. Tulevat vuodet edellyttävät vahvaa muutoksen hallintaa. Ennakointi, innovointi, kokeilut ja kehittäminen ovat keinoja kuntien toiminnan uudistamiseen näissä muutoksissa.

kokeilu

Ennakointi on eri toimijoiden yhdessä tekemää tulevaisuustyötä. Sen tarkoituksena on tuottaa näkemyksiä ja tietoa lyhyeltä, keskipitkältä ja pitkältä aikaväliltä päätöksenteon ja kehittämisen tueksi. Ennakointi on prosessi, joka joukkoistaa, osallistaa ja käynnistää toimintaa. Tietoa tulevaisuudesta voidaan hankkia erilaisten ennakoivien merkkien, kuten heikkojen signaalien, muutosajureiden, trendien, megatrendien, skenaarioiden ja tulevaisuuskuvien avulla. Esimerkkejä kuntiin kohdistuvista ennakoinneista ovat Kuntaliiton Tulevaisuuden kuntakuvat - ja VM:n Tulevaisuuden kunta -ennakointityö.

Innovaatio on uusi käyttöönotettu idea, joka tuottaa käyttäjälleen lisäarvoa. Innovaatioita voidaan luokitella esimerkiksi tuote- ja palveluinnovaatioihin, prosessi-innovaatioihin ja koko palvelujärjestelmän kattaviin systeemisiin innovaatioihin. Laajimmillaan innovaatioiden avulla voidaan hakea uusia ratkaisuja ilkeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan erityispiirteitä ovat käyttäjälähtöisyys, avoimuus, verkostomaisuus ja sosiaaliset innovaatiot. Esimerkkejä kuntiin kohdistuvasta innovaatiotoiminnasta ovat Kuntaliiton ja Kirkkohallituksen Yhteisöllinen innovointi -projekti ja Kuntaliiton, SOSTEn ja THL:n Innokylä.

Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen. Esimerkkejä kuntiin kohdistuvasta kokeilutoiminnasta ovat Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelma ja valtioneuvoston Kokeileva Suomi -hanke.

Kehittämisessä on kyse olemassa olevan parantamisesta tai kokonaan uuden luomisesta. Kehittäminen voidaan jäsentää kahdella tavalla - perinteiseen suunnitelmalliseen ja kokeilevaan kehittämiseen. Suunnitelmallinen kehittäminen on usein tehokkain kehittämistapa inkrementaalisille uudistuksille (esim. vanhojen tuotteiden, prosessien tai palveluiden parantaminen), koska ideaan liittyvä epävarmuus voidaan poistaa huolellisella etukäteissuunnitellulla. Sitä vastoin asioissa, joissa vaaditaan uuden ymmärryksen luomista käyttötarpeista tai ratkaisuista, kannattaa usein hyödyntää kokeilevaa kehittämistä. 

Kirjoittaja
Tuula Jäppinen

Kuntaliiton innovaatioasiantuntija, jonka sydäntä lähellä on julkisten palvelujen käyttäjälähtöinen uudistaminen. Pitää yhteistyöstä palvelumuotoilijoiden ja kuntakentän kehittäjien kanssa.

Vapaa-ajalla löytyy joko opiskelujen tai kulttuuriharrastusten parista.

Tuula Jäppinen Twitterissä: @Tujappi