Henrik Saari 10.11.2017

Mykästä kaupungista tulee helposti vihollinen

“Ei niitä ideoita kukaan lue”. “Otin yhteyttä useampaan kertaan, mutta en saanut vastausta”. Vuorovaikutussuunnittelijana sitä kuulee kommentteja kuntien toiminnasta, vaikka ei itse olisi edes samalta paikkakunnalta.

Valtaosa on ylpeitä omasta asuinpaikastaan: esimerkiksi sen omaleimaisista piirteistä, kulttuurista tai uusista rakennushankkeista. Ilahduttavaa on, että ARTTU2-kuntalaistutkimuksen mukaan suomalaiset ovat suhteellisen tyytyväisiä omiin asuinkuntiinsa.

Toki kielteisiäkin kommentteja tulee vastaan – monesti juuri sellaisia, joita alun kappaleessa on. Uskallan väittää, että usein taustalla on kokemus siitä, ettei kukaan kunnassa ole kohdannut, kuunnellut tai ollut valmis keskustelemaan.

Siedämmekö monimuotoisuutta?

Hiljattain kuulin mainion mykkä kaupunki -termin. Moni ehkä tunnistaa jo nimestä ilmiön. Se on sitä, mistä ensimmäisen kappaleen lainaukset kumpuavat: yhteydenoton jälkeen ei saa välttämättä lainkaan vastausta tai tehtyjä ratkaisuja perustella riittävästi. Dialogin ja vuorovaikutukseen heittäytymisen sijaan valitaan kenties hetkellisesti helpompi tie – ollaan hiljaa.

Sitran asiantuntija Timo Hämäläinen on esittänyt kiinnostavasti, että julkiset organisaatiot ovat perinteisesti pyrkineet yksinkertaistamaan maailmaa. Hiljeneminen vaikeita kysymyksiä kohdatessa on juuri sitä. Yksinkertaistaminen saattaa näkyä myös siilomaisina työskentelytapoina, vuorovaikutuksen välttelynä tai liiallisena uskona yksittäisten asiantuntijoiden kykyyn ratkaista yksin monimutkaisia asioita.

Kompleksisessa maailmassa liiallinen yksinkertaistaminen ei kuitenkaan enää toimi. Ongelmat ovat liian monimutkaisia yhden henkilön tai pienen organisaation ratkaistaviksi. Asukkaiden ja kuntaorganisaation asiantuntijoiden välillä ei myöskään ole enää yhtä vahvaa tiedollista kuilua.

Muun muassa digitalisaation ansiosta tietoa on entistä enemmän saatavilla ja sitä on helpompi jakaa. Osaamisen hankkiminen ei ole enää yhtä vahvasti sidottu oppilaitosten kaltaisiin instituutioihin. Verkossa esimerkiksi kaupunkiaktivistien joukko voi organisoitua helposti ja yhdistää voimansa ja osaamisensa tietyn asian edistämiseksi. Sosiaalisessa mediassa uusille argumenteille on mahdollista saada tilaa ja kannattajia, joten puhevaltakaan ei ole entiseen tapaan vain asiantuntijoilla ja päättäjillä.

Yksinkertaistamisen sijaan organisaatioilta edellytetään siis entistä enemmän kykyä sietää ihmisten erilaisuutta ja monimuotoisuutta sekä valmiutta keskusteluun. Kyse on yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta ja eri toimijoiden monipuolisen osaamisen hyödyntämisestä.

Jos kunnan edustajien kanssa ei pääse dialogiin tai saa edes vastausta kysymyksiinsä, mykästä kaupungista tulee helposti vihollinen. Silloin lopputuloksena saattaa olla, että kunnan asukas kertoo eteenpäin ensimmäisen kappaleen kaltaista huonoa tarinaa kotipaikastaan.

Ei syytä synkkyyteen

Jokainen kunnan työntekijä on kosketuspinta kuntaan. Arkinen vuorovaikutus kunnan edustajien ja asukkaiden välillä ratkaisee paljon. Juuri tavalliset kohtaamiset ovat ratkaisevasti tärkeämpiä kuin erilaiset kuntien osallistumisprojektit, vaikka nekin ovat arvokkaita. Hyvin paljon on se, että kohdataan ihmisiä ja dialogilla – kuuntelemalla ja keskustelemalla – rakennetaan yhteisymmärrystä.

Luottamusta tulevaisuuteen luo tieto, että monissa organisaatioissa on upeaa kykyä kehittää yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Sitra esimerkiksi tutkii Erätauko-hankkeessaan, miten kärjistynyttä keskustelukulttuuria parannetaan dialogin keinoin, ja Kuntaliitto taas on jo pitkään tarjonnut kunnille osaamista ja välineitä vuorovaikutuksen kehittämiseen. Samaan aikaan Suomessa tehdään uraauurtavaa tutkimusta esimerkiksi siitä, miten kaupunkiaktivismi voisi toimia paremmin kaupunkien voimavarana.

Lahden suunta -tapahtuma
Uusien työtapojen ja vuorovaikutuksen opettelua Lahden suunta -teemapäivässä. Messuilla löytyi uusia yhteyksiä Lahden kaupungin toimijoiden välille.
Kuva: Lahden kaupunki / Lassi Häkkinen.

Mitä sitten voisi tehdä omassa kaupungissaan? Vuorovaikutuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä eli moni asia on helpommin kirjoitettu strategiaan kuin tehty. Lahdessa olemme yhdessä ottaneet pieniä askeleita ja esimerkiksi opetelleet syksyn aikana siiloista irtautuvaa yhteistyötä asialle omistetussa Lahden suunta -teemapäivässä. Messumainen tapahtuma kokosi yhteen eri toimijoita ja synnytti uusia yhteyksiä ja jopa työtapoja. Yhdessä on laadittu kaupunkiin myös osallisuusohjelma. Se on virittänyt keskusteluja, ohjannut työtä ja muistuttanut, että jokaisella on ratkaiseva rooli yhteisen kaupungin rakentamisessa.

Poimin ohjelmastamme alla olevat ohjenuorat. Niihin tiivistimme joitakin ajatuksia siitä, miten jokainen voi omassa työssään edistää osallisuutta ja ratkoa vaikkapa mykän kaupungin ongelmaa.

Millaisia ajatuksia alla olevat ajatukset sinussa herättävät? Olisi mukava kuulla kommenttisi kirjoituksesta ja jatkaa keskustellen aiheesta.

Lahtelainen huoneentaulu osallisuusohjelmasta

Yhdessä tekeminen kannattaa!

Asukkaat ja muut osalliset ovat voimavara, jota ei kannata hukata. Rakenna pitkäjänteistä yhteistyötä ja luottamusta eri osapuolten välille. Jokaisella kohtaamisella on väliä. Kohtele osallisia asiallisesti, reilusti ja kunnioittavasti.

Luo todellisia osallistumismahdollisuuksia

Näennäisosallistamisella ei ole oikeita vaikutuksia. Anna osallisille todenmukainen kuva minkälaisesta vuorovaikutuksesta ja osallistumismahdollisuudesta on kyse.

Kuuntele, älä vain kuule

Olet linkki hallinnon ja asukkaiden välillä, joten sinusta riippuu paljon. Suhtaudu ideoihin ja kommentteihin avoimesti. Punnitse ideat, älä tyrmää niitä. Ota osallisten ja yhteisön mielipiteistä selvää, jotta voit tehdä hyviä ratkaisuja.

Vaikuttiko osallistuminen?

Arvioi tuloksia. Seuraa osallistumisen vaikutuksia. Toista hyväksi havaittuja malleja. Kokeile uutta, älä pelkää epäonnistumisia. Muista, että sinulla on velvollisuus antaa osallistujille palautetta ja viestiä tuloksista avoimesti.

 

Henrik Saari

Kirjoittaja on vuorovaikutussuunnittelija, joka työskentelee kaupunkisuunnittelun parissa Lahdessa. Twitter: @H_Saari

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.