Kirjoittajat: Maija Faehnle ja Pasi Mäenpää

Neljäs sektori murtaa ja rakentaa kuntien hallintoa

Kuntaorganisaation toiminta on tulevaisuudessa yhä enemmän verkostoyhteistyötä ja edellytysten luomista kuntalaisten toiminnalle, uskovat Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen vastaajat.  Meneillään oleva kansalaisyhteiskunnan muutos  ei ole kuntaorganisaatioille vähäisin syy kehittyä tähän suuntaan.

Kuntien tehtäväkenttää muutetaan ylhäältä hallinnon uudistuksilla ja samaan aikaan sitä muuttavat kuntalaiset, jotka ottavat viranhaltijoille ja edustukselliselle päätöksenteolle kuuluneita tehtäviä itselleen. Kuntalaiset muokkaavat myös markkinoita ryhtymällä joukkorahoittajiksi, palveluiden tuottajiksi ja välittäjiksi ja kehittämällä uusia vaihdannan ja verkostotalouden muotoja. Monissa kansalaisaktivistien toimintamalleissa, kuten ruokapiireissä, REKO-renkaissa ja Facebookin paikallisissa kierrätysryhmissä, käydään kauppaa, jolloin tullaan kehkeytyvän jakamistalouden kentälle.

Kuntalaiset ovat rakentamassa kuntiaan ja yhteiskuntajärjestelmää uudelleen kuten sata vuotta sitten Suomen kansallisvaltiota rakennettaessa – mutta digiajalla kuntalaisilla on välineet tehdä näin itse, aktivisteina ilman hallintoa ja järjestöjäkään välittäjinään. Kolmannen sektorin rinnalla kasvaa yhteiskunnan neljäs, aktivismien sektori. Ilmiö tiivistyy kaupunkiseuduilla kuten kuntalaisetkin, muttei rajaudu niihin.

yhteiskunnan sektorit

Kuva 1. Yhteiskunnan sektoreita on nykyisin neljä.

Mitä kuntaorganisaatio voi tehdä käytännössä, kun se haluaa mahdollistaa kuntalaistensa toimintaa ja olla jäämättä kehityksessä heistä jälkeen?

Tärkeä toimintasuunta on toimintaedellytysten luominen muillekin kuin niille, jotka jo ovat aktiivisia. Digikuilun ummistamiseksi kunnan työntekijät voivat esimerkiksi jakaa osaamistaan brittiläisen Digital Friends -aloitteen tapaan.

Erityisesti vähävaraisten osallisuutta ja aktiivisuutta voi vahvistaa vaikka Curitiba-tyyppinen malli, jossa ihmiset tuottavat julkista palvelua ja saavat toista julkista palvelua vastineeksi. Annettaisiinko kyläjuhlien jälkien siivoajille julkisen liikenteen lippuja? Voisiko terveyskeskuskäynnistä maksaa auttamalla ikääntyneitä digiasioinnissa? 

 

Lippakioski Jänö

Kuva 2. Urbaani esimerkki kuntalaisten toimintapotentiaaleista on helsinkiläinen lippakioski Jänö. Aktivistit hankkivat käyttämättömän kioskin kaupungilta joukkorahoituksella ja toivat sille vetovoimaa eläväisenä kohtauspaikkana. Erityisellä (vegaanisella) valikoimallaan kioski parantaa paikallista palvelutarjontaa ja ruokavaliotasa-arvoakin – kun vieressä on perinteinen grillikioski, monenlaiset syöjät voivat tulla nappaamaan huikopalat yhdessä.

Viranhaltijat ja luottamushenkilöt voivat altistaa itseään ja toisiaan tapausesimerkeille, jotka havainnollistavat kuntalaisten toimintaa pelkkää asukasta tai kuluttajaa moninaisemmissa rooleissa. Ymmärrystä voi hankkia edelläkävijöiltä, esimerkkikokoelmista  ja laittamalla toimeksi reippaita kokeiluja.

Esimerkkejä ei tietenkään noin vain siirretä kunnasta toiseen. Kuitenkin ainakin Helsingin uuden osallisuusmallin linjaus on varteenotettava suunnanottona myös pienemmille kunnille. Mallissa kunnan jäsenten osallisuus ja kaupungin ja kaupunkilaisten vuorovaikutus perustuvat yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseen, omaehtoisen toiminnan mahdollistamiseen ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luomiseen.

Ideoita, oppeja ja vertaistukea tarjoavat roolirajoja myllertävät avoimet verkostot, kuten Kuntademokratiaverkosto ja tuore jakamis-/yhteistoimintatalouden tutkimus- ja kehittämisverkosto. Kaikki kuntalaisten ja kuntien muuttuvista rooleista ja tehtävistä kiinnostuneet, olette lämpimästi tervetulleita myös jälkimmäiseen!

Kuntademokratiaverkoston tapaamisessa 7.6.2017 kerromme, mitä apua rohkeaan tulevaisuuteen suuntautumiseen tuo kaupunkiaktivismin verkkotietopankki.

Mitä apua itse toivoisit löytäväsi tällaisesta tietopankista? Mitä haluaisit saada kaltaisemme toimintatutkijat tekemään seuraavaksi? Kerro meille tässä alla, verkkosivujemme kautta, Kaupunkiaktivismi-Facebook-ryhmässä www.facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi/ tai ottamalla suoraan yhteyttä https://kaupunkiaktivismi.wordpress.com/ota-yhteytta/!

 

Kirjoittajat:

Maija Faehnle (Helsingin yliopisto & Suomen ympäristökeskus) on aluetieteilijä, jolla on moniulotteinen työkokemus vuorovaikutteisia käytäntöjä kehittävänä toimintatutkijana ja suunnittelijana.

Maija Faehnle

 

Pasi Mäenpää (Helsingin yliopisto) on kaupunkisosiologian dosentti ja julkaissut laajasti kulutus- ja kaupunkikulttuurista sekä kaupunkisuunnittelusta ja -politiikasta sekä toiminut alan konsulttina.

 

Pasi Mäenpää

Kirjoittaja
Kuntademokratiaverkosto

Tämä on Kuntaliiton koordinoiman Kuntademokratiaverkoston blogi, johon kirjoittavat verkoston jäsenet. Kirjoittajat kirjoittavat omissa nimissään.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 600 kuntien, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan toimijaa.